Valheet ja manipulointi kukoistavat työelämässäkin

Facebooktwitterlinkedin

Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma on tullut monille tutuksi kommentoidessaan mediassa vakavia rikoksia tehneiden sielunelämää. Myös työpaikoilla esiintyy valehtelua, narsismia, psykopatiaa aivan samalla tavoin kuin muillakin elämänaloilla.

Lauerman mukaan valehtelulla tavoitellaan työelämässä etuja. Lyhytkestoisia hyötyjä voi saavuttaa esimerkiksi ylentämällä saavutuksiaan tai pesemällä itsensä puhtaaksi vastuusta.

– Kyseessä on kuitenkin riskialtis toiminta. Luotettavan ihmisen status on todella huomattava sosiaalinen pääoma. Mikäli sen menettää, häviää aika paljon, Lauerma toteaa.

Oman itsensä pettäminen on puolestaan psyykkinen puolustusmekanismi. Siinä ihminen sepittää elämästään tarinaa, joka ei välttämättä pidä lainkaan paikkaansa.

– Asioita selitetään sellaisella tavalla, joka mahdollistaa paremmin elämisen itsensä kanssa.

Kaikki valehtelu ei ole kovinkaan vakavaa. Joskus niin sanottu valkoinen valhe voi olla aivan paikallaan.

– Jos hieman höppänä täti soittaa varhain sunnuntaiaamuna ja kysyy, että en kai herättänyt, niin silloin on ihan kohteliasta puhua totuudenvastaisesti.

Psykopaatin ääni ei nouse

Monissa ammateissa hyvä vakuuttelukyky ja jopa liioittelu ovat suureksi eduksi. Lauerma ei kuitenkaan halua leimata yhtään ammattiryhmää taipuvaisemmaksi pajunköyden syöttämiseen kuin muut.

– Mutta on kuitenkin tutkittu asia, että joissakin ammattiryhmissä esiintyy keskimääräistä enemmän psykopaattisia persoonallisuuksia. Esille on tuotu eräät liike-elämän tehtävät sekä erityisesti asianajajat.

Psykopaatit ovat alttiita valehtelemaan, ja se sujuu heiltä hyvinkin luontevasti.

– Syy on siinä, että näiltä ihmisiltä puuttuvat autonomisen hermoston reaktiot. Ääni ei nouse, eivätkä he pajunköyttä syöttäessään hermostu.

Taitavan huijaajan ominaisuuksia ovat myös älykkyys sekä hyvä muistikapasiteetti.

Tasapuolisuutta selvittelyyn

Jos työpaikalla on kärhämää, syytökset singahtelevat ja hyvin hanakasti myös uhriudutaan. Hannu Lauerman mukaan uhriksi heittäytyminen voi olla yksi manipuloinnin muoto.

– Uhriutuminenhan on tehokasta. Jos pääsee ensimmäisenä näyttäytymään kärsineenä osapuolena, saattaa välttyä joutumasta kielteisen huomion kohteeksi.

Konfliktitilanteita selvitteleville henkilöille nämä tilanteet asettavat suuria vaatimuksia. Lauerma huomauttaa, että koskaan ei saa kuunnella vain yhtä osapuolta, vaikka tämän kertomus tuntuisi kuinka vakuuttavalta.

Etätyön ja digivälineiden yleistymisen myötä työtiimit saattavat olla entistä vähemmän tekemissä toistensa kanssa kasvotusten. Viestintä hoidetaan pääosin kirjoittamalla. Lauerma näkee tässä huijareiden ja manipuloijien kannalta sekä hyviä että huonoja puolia.

– Toisaalta valehteleminen pelkkien tekstien perusteella on helpompaa. Kun huijaat vaikkapa sähköpostilla, voit suunnitella ja muotoilla viestisi huolellisemmin.

Asian toinen puoli on se, että kaikista kirjallisista tuotoksista jää jälki. Silloin huijari ei voi jälkikäteen kiistää sanomaansa.

Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri on itsekin törmännyt tilanteisiin, jossa henkilö on ilmoittanut haluavansa vastata kysymyksiin ainoastaan puhelimitse.

– Kyllä sellainen tietysti herättää epäilyksiä.

Narsistin leima liian herkässä

Esimiehiä tai työkavereita kritisoitaessa lause ”se on sellainen narsisti” toistuu jopa häkellyttävän usein. Siitä päätellen narsisteja näyttäisi olevan työelämä väärällään.
Lauerma käyttää itse narsisti-termiä varovasti ja harvoin.

– Käsite on hyvin moniulotteinen. Terve narsismi tarkoittaa sitä, että ihminen on itsetunnoltaan sellainen, että hän tuntee itsensä ja ominaisuutensa hyvin. Hän on myös aivan asianmukaisesti tyytyväinen kaikesta hyvästä, mitä on saanut aikaan.

Sairaalloinen narsismi taas merkitsee sitä, että ihminen joutuu kompensoimaan ongelmallisesti rakentunutta itsetuntoaan ja minuuttaan.

– Tämä tapahtuu kaikenlaisella pullistelulla ja omien saavutusten liioittelulla. Narsistille hyvin ominaista on myös muiden halventaminen.

Lauerma harmittelee sitä, että nykykielessä narsistista on tullut lähinnä haukkumasana.

– Välillä tuntuu siltä, että narsistin leima lyödään kaikkiin, jotka ovat itseä komeampia, kauniimpia, rikkaampia ja paremmin menestyneitä.

Tarkkana rekrytoinnissa

Epäonnistunut rekrytointi voi olla katastrofi monella tapaa ja myös työpaikan ilmapiirin kannalta.
Lauerman mukaan työpaikan rekrytoinneissa tuleekin olla erittäin tarkkana, jotta esimerkiksi psykopaattisia persoonallisuuksia ei pääsisi livahtamaan seulan läpi.

– On saatava hankittua oikeita faktoja työpaikkaa hakevan elämänvaiheista. Epämääräisiin väitteisiin ei kannata uskoa. Jokin ”oleskelu ulkomailla” voi oikeasti tarkoittaa useiden vuosien vankilatuomiota.

Paras keino saada faktoja selville on hakijan luvalla soittaa tämän nykyistä työpaikkaa edeltävien työpaikkojen esimiehille.

– Nykyinen pomo kun saattaa haluta kovastikin eroon alaisestaan, jos kokee tämän hankalaksi. Sen takia hän haluaa antaa henkilöstä erittäin hyviä suosituksia.

Turvallisuusselvitys auttaisi paljon

Hannu Lauerma korostaa, että niin sanottu suppea turvallisuusselvitys on erittäin hyvä työkalu rekrytoinnissa. Siitä selviää monenlaista faktaa.

– Poliisilta tilattava selvitys kertoo muun muassa sakot, lähestymiskiellot, rikosrekisteriin liittyvät tiedot sekä meneillään olevat rikostutkinnat.

Kyseinen selvitys on kuitenkin mahdollista tehdä vain tietyntyyppisiin työtehtäviin. Terveydenhuoltoalan töissä suppea turvallisuusselvitys olisi melkein aina tehtävissä.

– Terveydenhuollon ammattilaiset voivat olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat alisteisessa asemassa ja manipuloitavissa. Niitä ovat esimerkiksi eräät potilasryhmät. Suppealla turvallisuusselvityksellä olisikin voitu välttää joitakin karmeita potilaisiin kohdistuneita väärinkäytöksiä, Lauerma sanoo.

Valelääkärit ja muut huijarit

Yksi työelämässä esiintyvä huijausilmiö ovat henkilöt, jotka esiintyvät ammattilaisina ilman laillista pätevyyttä. Kaikkein tunnetuimmiksi ovat viime vuosina nousseet niin sanotut valelääkärit.

Hannu Lauerma muistuttaa, että valelääkäreitä on esiintynyt aikaisemminkin. Yksi sellainen oli virolaissyntyinen Hans Kalm (1889-1981). Hän oli merkittävä komentaja vuoden 1918 sisällissodassa, ja jatkosodan alussa hän toimi erään sotavankileirin päällikkönä. Kuolleisuus siellä kohosi hyvin korkeaksi.

– Vuoden 1945 jälkeen Kalm siirtyikin Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin, josta myöhemmin palasi Suomeen tekaistuine lääketieteen tutkintoineen ja meriitteineen.

Kalm ehti saada lääkärinä aikaan paljon vahinkoa ennen lääkärinoikeuksiensa menettämistä.

– Hän muun muassa korvasi insuliinihoitoja homeopatialla.

Onko todistus aito?

Valeammattilaisten kitkeminen vaatii Lauerman mukaan sitkeää ja huolellista työtä. On tärkeää pystyä varmistamaan muun muassa tutkintotodistusten aitous.

– Papereihin ei vielä voi luottaa, vaan asia pitää varmistaa oppilaitoksen rekistereistä. Ja sekin pitää tarkistaa, että kyseinen opinahjo on oikeasti korkeakoulu.

Kätevä työkalu on verkossa kaikkien käytössä oleva Terhikki-tietokanta.

– Sieltä näkee terveydenhuollon viralliset pätevyydet. Mikäli ammattilaisena esiintyvän henkilön tietoja ei Terhikistä löydy, on syytä olla valppaana, Lauerma huomauttaa.

Teksti ja kuva: Vesa Keinonen

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *