Väkivaltaa ei pidä sietää päiväkodissakaan

Facebooktwitterlinkedin

Lasten aggressiivinen käytös päiväkodeissa on lisääntynyt. Se on turvallisuusuhka ja kuormitustekijä sekä muille lapsille että työntekijöille. Myös lasten väkivallalle pitää olla nollatoleranssi.

Useiden tutkimusten mukaan väkivaltatilanteet ovat yleistyneet opetus- ja kasvatusalalla, myös varhaiskasvatuksessa. Tämä on huomattu myös Nurmijärven kunnassa, joka palkkaa yhden päiväkotinsa esiopetusryhmään psykiatrisen sairaanhoitajan lastentarhanopettajan työpariksi.
– Lapsista tulee yhä haastavampia. Lastentarhanopettajia ei ole koulutettu kohtaamaan väkivaltaisia tilanteita, toteaa kunnan varhaiskasvatuksen päällikkö Leena Laine.
Lasten väkivalta voi olla lyömistä, raapimista, potkimista sekä tavaroiden heittelyä ja paikkojen rikkomista. Laineen mukaan psyykkisistä ongelmista kärsivien lasten on entistä vaikeampaa päästä psykiatriseen laitoshoitoon ja tämä näkyy myös päiväkodeissa.
– Moni nuori lastentarhanopettaja nostaa kätensä pystyyn, Laine sanoo.
– Veimme ehdotuksen psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaamisesta lautakuntaan, ja saimme myönteisen päätöksen. Psykiatrinen sairaanhoitaja aloittaa työnsä ensi elokuussa. Aloitamme yhdestä päiväkodista ja kokemusten myötä jatkamme muissa.
–  Nykyisessä tilanteessa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, toteaa myös palvelupäällikkö Marita Käyhkö Nurmijärven varhaiskasvatuspalveluista.
– Haasteet ilmentyvät ryhmissä entistä vahvemmin, ja haluamme vahvistaa kasvattajahenkilöstöä, hän jatkaa.

Väkivaltaa ei pidä hyväksyä

Myös OAJ:n työelämäasiamiehen Riina Länsikallion mukaan lasten väkivalta on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana. Tämä koskee niitäkin lapsia, jotka eivät tarvitse erityistä tukea.
– Isoin ongelma on, että alalla vallitsee ajattelua, jonka mukaan lasten väkivaltainen käyttäytyminen ”kuuluu työn negatiivisiin puoliin”. Ongelmaa on myös hankala myöntää ja ottaa puheeksi, koska se voidaan tulkita työssä epäonnistumiseksi, Länsikallio sanoo.
Hänen mukaansa väkivaltatilanteita ei kuitenkaan ratkaista lisäämällä kasvatushenkilöstön lisäksi hoitohenkilöstöä päiväkoteihin.
– Haasteellisessa lapsiryhmässä tulee olla ensisijaisesti päteviä erityislastentarhanopettajia. Lapsen pitää saada kunnasta viiveettömästi terveydenhuollon palvelut – varhaiskasvatukseen tulisikin järjestää oppilashuollon palvelut, kuten perusopetuksessa on, Länsikallio sanoo.
Hänen mukaansa myös lasten väkivallalle tulee olla nollatoleranssi, vaikka tilanne on haasteellinen.
– On surullista, että jotkut vanhemmat kasvattavat lapsiaan yhä ”Näytä sille, lyö takaisin!”- hengessä. Päiväkodin ja kodin arvot voivat olla vastakkaiset. Lasten keskinäiset tappelut ovat myös työturvallisuusuhka työntekijälle, jonka on aina mentävä väliin.
Länsikallio huomauttaa, että työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijöitä ja esimiehiä ilmoittamaan havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden tai esimiesten turvallisuudelle tai terveydelle. Työnantajan velvollisuus on kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin ilmoitus on johtanut tai johtaa.

Kun puhe ei riitä

– Lastentarhanopettajia on koulutettu hallitsemaan tilanteita puheensa avulla. Nykylasten kanssa tulee kuitenkin eteen tilanteita, joissa aikuisen puhe ei riitä. Opettajat kokevat nämä tilanteet hyvin vaikeiksi. Koulutus laahaa jäljessä, Länsikallio toteaa.
Jotkin päiväkodit tarjoavat työntekijöille koulutusta, jossa opitaan paitsi aggressiivisen käytöksen ehkäisemistä, myös kiinnipitotekniikoita. MAPA-koulutusohjelma sekä ehkäisee lapsen aggressiota että tarjoaa siihen hallintakeinoja. Lyhenne tulee sanoista Management of Actual or Potential Aggression.
Ohjelma painottaa tehokasta ja empaattista kuuntelua. Aikuisen huono tai huolimaton kuuntelu tai epäarvostava puheensävy voi kärjistää tilanteen väkivaltaiseksi. Jos joudutaan käyttämään fyysisesti rajoittavia toimenpiteitä, paikalla on aina oltava toinen henkilökunnan jäsen tarkkailijana.
– Olemme saaneet myönteistä palautetta sekä MAPA-koulutukseen että myös vastaavaan AVEKKI-koulutukseen osallistuneilta, Länsikallio kertoo.
AVEKKI tarkoittaa aggression ja väkivallan ennakointia ja hallintaa. Toimintatapamalli sisältää kouluttamista, kehittämistä ja yhteiskuntaan integrointia.

Suuret ryhmät kuormittavat

Riina Länsikallio kehottaa raportoimaan järjestelmällisesti kaikista väkivaltatilanteista, jotta tarpeelliset töiden uudelleenjärjestelyt, sijaisjärjestelyt ja lapsiryhmien kokoonpanoihin liittyvät järjestelyt toteutetaan. Kerätty tieto on hyödyksi myös päättäjille.
– Varhaiskasvatustyö on nykyisissä suurissa lapsiryhmissä monessa mielessä kuormittavaa. Lastentarhanopettajilla on paljon sairauspoissaoloja, ja tiedetään, että työssä koettu väkivalta tuottaa lyhempiä ja pidempiä sairauspoissaoloja.
–  Jos tilanne jatkuu nykyisellään, henkilökunta väsyy ja turhautuu ja ammatin arvostus vähenee.
Yhä suuremmiksi kasvaneissa päiväkotiryhmissä lasten tunnetaidot eivät kehity riittävästi, mikä on omiaan tuottamaan väkivaltaa ja siirtämään ongelmia myös kouluihin.
– Esimerkiksi lapsen vakava käyttäytymishäiriö voidaan tunnistaa jo hyvin varhain, Länsikallio toteaa.
– Pienemmät ryhmät mahdollistaisivat varhaisen puuttumisen ja tuottaisivat myös työterveyttä ja hyvinvointia.

Vaaratilanteet esiin ja käsittelyyn

Työterveyslaitos ja OAJ ovat kehittäneet Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa! -menetelmän. Menetelmään kuuluu lomake, jonka avulla työntekijä voi helposti ja nopeasti kirjata väkivaltatapahtuman ja ilmoittaa siitä työnantajalle. Lapsen kasvun kannalta on tärkeää, että väkivaltatilanteet tulevat järjestelmällisesti käsittellyiksi myös vanhempien kanssa.
Päiväkotityöntekijä käsittelee asiaa päiväkodin johtajan kanssa, ja johtaja täyttää omalta osaltaan lomakkeeseen sovitut toimenpiteet. Lomake toimitetaan sovitulle työnantajan edustajalle ja työsuojeluvaltuutetulle väkivalta- ja työtapaturmatiedon koostamista varten.
Tiedon avulla työpaikan yhteistoiminnassa kehitetään varhaiskasvatuksen työn suunnittelua, lapsiryhmien järjestelyjä ja esimerkiksi sovitaan henkilöstön täydennyskoulutuksesta.
– Tällä hetkellä päiväkodeissa on aivan liian vähän työtapaturmien ja turvallisuuspuutteiden kirjaamista ja niistä keskustelua. Tämän vuoksi puuttuu myös turvallisuutta ennakoivaa ajattelua ja toimintaa, OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio sanoo.
– Työntekijän on kuitenkin hyvä tietää, että väkivalta ei kuulu päiväkotityöhön ja työtapaturmien varalta työnantajalla on lakisääteinen vakuutus. Jos lapsi aiheuttaa vahingon, on olemassa myös vahingonkorvausvelvollisuus.

LISÄÄ AIHEESTA

Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodissa -hankkeen julkaisu verkossa: www.julkari.fi > Kirjoita hakukenttään: Stop väkivallalle

Tietoa turvallisuuskoulutuksista:
suomenmapakeskus.fi

AVEKKI-toimintatapamalli

Teksti: Tuula-Maria Ahonen
Kuva: Shutterstock

Juttu on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 1/2018.

Lue myös: Hankalia asentoja päiväkodissa

Facebooktwitterlinkedin

2 kommenttia aiheesta "Väkivaltaa ei pidä sietää päiväkodissakaan"

  1. Taas kerran artikkelissa kirjoitetaaan enimmäkseen ladtentarhanopettajasta kyllä meitä hoitajiakin väkivaltatilanteisiin joutuu. Jostain kumman syystä yleensä mainitaan vain lto.t.

  2. AVEKKI-toimintatapamalliin liittyen kannattaa tutustua sen kotisivuihin: http://AVEKKI.savonia.fi

    AVEKKI-kouluttajilla on loppuvuodesta 2018 alkaen mahdollisuus lisätä osaamistaan nimenomaan lasten ja nuorten kanssa työskentelevien toimintatapamallin kouluttamiseen ja juurruttamiseen. Näin toimintatapamalli kohtaa yhä paremmin lasten, perheiden ja nuorten kanssa työskentelyä.

    Jukka Aho, Savonia-amk

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *