Työterveyshuolto ohjaa unettomuuden itsehoitoon

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Lisää liikuntaa, monipuolisempaa ravintoa ja vähemmän istumista! Ja enemmän hyvää unta! Näihin tavoitteisiin pyrkii terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu VESOTE-hanke.

Työfysioterapeutti Eeva-Liisa Jaakkola on reilun 30 työvuotensa aikana kohdannut lukuisia eri alojen työntekijöitä ja joutunut todistamaan unihäiriöiden yleistymistä. Unettomuus voi olla oire sairaudesta. Tavallisimmin kuitenkin unettomuutta potevan henkilön ongelman syyt ovat moninaiset ja ratkaisut löytyvät tarkastelemalla hänen elintapojaan.

– Elämisen tahti on tiivistynyt, ja työelämän vaatimukset ovat kiristyneet. Palautuminen työstä on aiempaa heikompaa, Jaakkola toteaa.

– Töitä tehdään iltaisin kotonakin, tarkistellaan sähköposteja ja sometetaan. Silloin ihmisen vireystila nousee, vaikka hänen pitäisi rauhoittua ja valmistautua kuormituksesta palauttavaan yöuneen.

Hänen omilla asiakkaillaan unettomuuden syynä on useimmiten se, että kipu häiritsee unta. Kivut voivat olla selkä-, olkapää- ja niska-hartiaperäisiä. Etenkin 
iäkkäämmillä työntekijöillä ne liittyvät usein nivelkulumiin.

Turun Terveystalossa työskentelevä Jaakkola on mukana VESOTE-hankkeessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia koulutetaan vaikuttavaan elintapaohjaukseen. Kouluttautujien joukossa on eniten fysioterapeutteja sekä terveyden- ja sairaanhoitajia, mutta myös lääkäreitä, sosiaalialan ammattilaisia ja liikunnanohjaajia.

Askel kerrallaan

Oikeanlaisesta ja oikein annostellusta liikunnasta on paljon hyötyä terveydelle. Jaakkola painottaa yksilöllisten ratkaisujen ja pienten muutosten tärkeyttä.

– Jos ihminen on työstään kovin uupunut, kipu valvottaa, kotona on pieniä lapsia tai omista vanhemmista 
huolehtiminen uuvuttaa, hänen on vaikea löytää voimia ja aikaa itsensä kuntouttamiselle. Liikuntatuokiot voidaankin yhdistää työntekoon, Jaakkola sanoo.

Hän saattaa kannustaa asiakastaan taukoliikuntaan tai esimerkiksi syvien vartalolihasten harjoittamiseen työnteon lomassa.

Oikeanlainen liikunta paitsi tepsii moniin kipuihin 
myös parantaa unen laatua. Hikiliikunta olisi hyvä ajoittaa alkuiltaan. Myöhäisempään iltaan ja stressaantuneelle sopii paremmin rauhallinen kävelylenkki ja jokin muu itselle mieluisa rentoutumistapa. Jaakkola kannustaa aloittamaan liikkumisen pienestä ja lisäämään sitä vähitellen.

Lääkkeettömät keinot kunniaan

VESOTE-hankkeen koulutus koostuu verkko- ja lähiopintopäivistä sekä niihin liittyvistä tehtävistä. Verkkokoulutukset toteutetaan sairaanhoitopiirien alueella eri tavoin, mutta kaikille tarjotaan liikunta-, ravitsemusohjauksen ja uniterveyden opintojaksot. Uniterveysosuuden on suorittanut noin tuhat ammattilaista kaikkiaan 1 700 kouluttautujasta.

Eeva-Liisa Jaakkola on erityisen tyytyväinen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämään elintapaohjauksen koulutuskokonaisuuteen, johon kuului vaikuttavan potilasviestinnän koulutusosio.

– Olen aina työssäni tykännyt vuorovaikutuksesta erilaisten ihmisten kanssa. Avainasia on luottamuksen herättäminen ja ylläpitäminen, jotta asiakas pystyy kertomaan oireistaan ja elämäntilanteestaan, hän sanoo.

Oivalluksia ja motivaatiota

Parantava vuorovaikutus työmenetelmänä tähtää asiakkaan vahvistuneeseen kykyyn ryhtyä toimimaan oman hyvinvointinsa parhaaksi. Ammattilainen herättelee asiakasta löytämään tämän omasta elämästä syyn muutokseen, johdattelee oivalluksiin ja motivoi.

Selkäkipuinen esimerkiksi havahtuu ymmärtämään, että kivun lievittyminen ja sitä kautta unen parantuminen on tärkeää, jotta hän pystyy vielä jatkamaan työssä tai jaksaa hoitaa lapsenlastaan.

Jaakkolalla on työvälinepakissaan erilaisia rentouttamisen keinoja. Uniterveyden opintojakson myötä hän on ottanut niitä entistä monipuolisempaan käyttöön.
Rentoutustekniikoiden ohella unettomuuden itsehoidossa voidaan käyttää hengitysharjoituksia, ja hyvänä kikkana voi toimia päivittäinen huolihetki. Huolihetkenä ihminen käy ajatellen läpi murheensa tai kirjoittaa ne ylös, eikä jätä niitä ajatuksiinsa vellomaan ja yöunta häiritsemään.

Nukkuminen puheeksi

Jaakkola tapaa asiakastaan kolme kertaa yhtä oiretta kohden. Vastaanotto kestää tunnin kerrallaan.

– Ensimmäinen käyntikerta on ratkaiseva. Käytän paljon aikaa keskusteluun ja kokonaistilanteen arviointiin, hän kertoo.

Käynnit jakaantuvat tavallisesti kolmen kuukauden ajanjaksolle. Ajan kuluessa Jaakkola näkee, miten itsehoito on toteutunut ja vaikuttanut.

– Moniammatillinen yhteistyökin on tärkeää. Työpaikallani minulla on aina mahdollisuus konsultoida ja tarvittaessa lähettää asiakas työterveyslääkärille.

Jaakkola imi suurella mielenkiinnolla uniterveyden opintojaksolta tutkimustietoa laadukkaan unen hyödyistä ja sen yhteydestä muun muassa painonhallintaan. Hän rohkaisee ottamaan vastaanotoilla uniasiat puheeksi. Merkittävä muutos asiakkaan voinnissa voi alkaa pienestä kysymyksestä: ”Miten voit, oletko saanut nukuttua?”

Lisää aiheesta:
VESOTE-hanketta hallinnoi UKK-instituutti, ja sitä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Teksti: Elina Välimäki

Kuva: Shutterstock

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *