Sote-hanke tietää pitkää epävarmuuden ja muutoksen aikaa sosiaali- ja terveysalan työssä. Se koettelee työkykyä ja vaatii paljon myös johtamiselta.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen johtaja Tuula Oksanen on huolissaan kuntien sotehenkilöstön jaksamisesta. Moni kokee ylikuormitusta, ja muutokset ovat jatkuvia. Myös soteuudistus tuo huomattavia työkyvyn ja muutoksen johtamisen hankkeita.
Sotehankkeen tavoitteena on, että julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy 18 maakunnalle vuoden 2020 alussa. Yli 200 000 työntekijää vaihtaa työnantajaa, kun kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja osa tukipalveluiden työntekijöistä siirtyvät maakuntien palvelukseen.
Kunta10-tutkimus on seurannut kunta-alan työntekijöiden työtä ja hyvinvointia säännöllisesti jo 20 vuoden ajan. Lisäksi soteuudistuksen vaikutusten ennakoinnissa ja seurannassa hyödynnetään Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -tutkimuksen tuloksia. Maakunnille kaavaillaan vastaavaa työkalua, Maakunta 18 -kokonaisuutta.
Hoitotyöntekijöiden poissaolot lisääntyneet
Kunta10-tutkimuksen tuoreiden tulosten mukaan lähes 40 prosenttia vastaajista kokee työmäärän kasvaneen yli sietokyvyn. Työmäärä koetaan kohtuuttomaksi etenkin sosiaali ja terveysalalla ja opetuksessa.
Kunnissa työskentelevillä oli keskimäärin 16,7 sairauspoissaolopäivää vuonna 2016. Sosiaali- ja terveysalalla oli ammatteja, joissa sairastettiin selvästi enemmän: sairaanhoitajilla oli sairauspoissaoloja keskimäärin 20 päivää, lähihoitajilla 26 päivää ja kodinhoitajilla 31 päivää.
Lähihoitajista vain 61 prosenttia ja kodinhoitajista 66 prosenttia arvelee jatkavansa työssään eläkeikään saakka.
Oksanen pitää lukuja huolestuttavina myös soteuudistuksen kannalta.
– Nämä ryhmät tarvitsevat erityistä tukea työkyvyn ylläpitämiseen muutoksen keskellä.
Myös julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva kiinnitti hiljattain huomiota kuntoutustarpeeseen ja kuntoutuksen hakemusmäärien laskuun kunnissa alkuvuoden 2017 aikana.
– Kun tulevaisuudesta ei ole tietoa, työntekijät eivät välttämättä uskalla tuoda esille työkykyrajoitteitaan, koska he pelkäävät menettävänsä työnsä, sanoo Kevan kuntoutuspäällikkö Sirpa Reijonen.
– Työnantajien taas on vaikea suunnitella terveydelliset rajoitteet huomioon ottavia urapolkuja, kun tulevaisuus on monelta osin auki. Jos tilanne jatkuu, se voi johtaa eläkehakemusten määrän kasvuun.
Reijonen kannustaa työntekijöitä puhumaan rohkeasti työterveyshuollon kanssa, jos oma terveydentila tuntuu heikentyneen. Työkykyä ja osaamista sekä työssä pysymistä muutostilanteessa voidaan tarvittaessa tukea ammatillisella koulutuksella.
Muutoksessa auttaa, jos voi osallistua
Johtaminen on kehittynyt kunnissa viime vuosina, ja se koetaan esimerkiksi oikeudenmukaisemmaksi kuin 2010luvun alussa.
Silti Kunta10-tutkimuksessa jopa 43 prosenttia vastaajista katsoo, että heillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa muutoksiin. Niin kokevat etenkin sosiaali- ja terveysalan työntekijät.
– Työhyvinvoinnin ja koko uudistuksen kannalta on tärkeää, että työntekijät voivat osallistua muutokseen ja että jokaisen työtä arvostetaan, korostaa soteuudistuksen muutosjohtaja Sinikka Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Lisäksi tarvitaan avoimuutta ja ajantasaista tietoa. Ne vähentävät huhupuheita ja rauhoittavat työilmapiiriä.
Euroopan sosiaalirahaston hankkeeseen haetaan parhaillaan hyviä käytäntöjä ja ideoita, joilla tuetaan sotesektorin henkilöstön työhyvinvointia, johtamista ja muutosta. Kokeiluvaiheen jälkeen niitä aiotaan hyödyntää soteuudistuksen toteutuksessa.
Myös Työterveyslaitoksen Sotelainen-kampanjassa kannustetaan ottamaan työntekijät mukaan muutoksen suunnitteluun. Kampanjassa seurataan, miten uudistus vaikuttaa seitsemän sotelaisen työhön ja työyhteisöön ja mitä he toivovat uudistukselta.
Lisää aiheesta
www.sotelainen.fi
Teksti: Päivi Haavisto
Kuva: Thinkstockphotos
Juttu on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 4/2017.
Kommentit