Työn murros uuvuttaa ja ahdistaa

Facebooktwitterlinkedin

Suomalaisessa työelämässä työn tehostamisvaatimukset ovat moninaistuneet ja riskit työhyvinvoinnille kasvaneet. Näin osoittaa Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa käynnissä oleva tutkimus.

– Tehostamisvaatimukset työntekijä kokee työn intensiivistymisenä, joka näkyy työtahdin kiristymisenä, lisääntyvinä oppimisvaatimuksina sekä kasvaneina odotuksina työntekijöiden itseohjautuvuuteen. Sekä työtehtäviä että koko työuraa on suunniteltava ja hallittava entistä itsenäisemmin kiireessä, jossa uutta pitää oppia koko ajan, kertoo Tampereen yliopiston professori Saija Mauno.

Tähän mennessä tutkimukseen on osallistunut yli 7000 suomalaista työntekijää eri ammattialoilta.

Hankkeen tulokset osoittivat, että työ on muuttunut intensiivisemmäksi monella tapaa varsinkin tietotöissä, kuten opetus- ja tutkimustyössä. Toisaalta työtahdin kiristymistä koetaan melko paljon alalla kuin alalla, johtajat mukaan lukien.

– Huolestuttavaa on, että samat työntekijät kokevat työn intensiivistyneen monella tavalla, jolloin työntekijää kuormittavat yhtäaikaisesti kiristynyt työtahti, oppimisvaatimukset sekä itseohjautuvuus. Työn monimuotoinen intensiivistyminen ja sen riskit kasautuvat pitkälti samoille työntekijöille, sanoo Jyväskylän yliopiston professori Taru Feldt, toinen tutkimuksen johtajista.

Tulokset osoittivat, että työn kiristyneen työtahdin ja tiukentuneiden vaatimusten kasautuminen lisäsi selvästi riskiä työuupumukseen. Aina työn muuttuminen intensiivisemmäksi ei kuitenkaan ole vain haitallista.

– Kohtuulliset oppimisvaatimukset työssä lisäsivät työn kokemista merkityksellisenä. Toisaalta merkityksellisyys kärsii, jos oppimisvaatimukset kasvoivat kohtuuttomasti, Mauno täsmentää.

– Organisaatiot luonnollisesti haluavat tehostaa työtä ja yhä useammin tehostuminen saavutetaan teknologian avulla. Tässä tehostamisessa piilee kuitenkin hyvinvointiriskejä, jotka on hyvä tiedostaa, varoittavat Mauno ja Feldt.

Joka kolmas ahdistuu

Konsultointiyhtiö CGI:n tekemän kyselyn mukaan kolmannes suomalaisista kokee työelämän murroksen ahdistavana ja vain 15 prosenttia suhtautuu siihen myönteisesti ja innostuneesti.

Kuormittavuuden kokemuksen lisäksi lähes puolet yli 35-vuotiaista kokee, että työelämän muutostahti on niin nopea, että perässä on vaikea pysyä. Kaksi viidestä suomalaisesta kokee, että työskentelytavat ovat muuttuneet merkittävästi viimeisen parin vuoden aikana.

Kyselyn tulokset kertovat, että liki kolme neljästä työntekijästä sitä mieltä, että työnantajan pitäisi ottaa suurempi vastuu työhyvinvoinnista. Työkyvyn ylläpitäminen nähdään välttämättömyytenä yrityksen kilpailukyvyn ja pidempien työurien turvaamiseksi sekä työntekijämielikuvan kannalta.

CGI haastatteli aiheesta tuhatta suomalaista työssä käyvää henkilöä.

 

Lue myös: Horjuva mielenterveys ajaa työkyvyttömyyseläkkeelle ihmissuhdetöistä

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuva: Shutterstock

Lähteet: Tampereen yliopiston tiedote 9.3.2020, CGI:n tiedote 5.2.2020

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *