Pitäisikö työpaikoilla puhua nykyistä avoimemmin palkoista?

Facebooktwitterlinkedin

Naisten ja miesten palkkaero kapenee hyvin hitaasti. Toisiko palkka-avoimuus vauhtia palkkauksen tasa-arvoistumiseen? Kysymys herätti keskustelua STTK:n järjestämässä tapahtumassa Helsingissä.   

Naisten palkat ovat noin 84 prosenttia miesten keskimääräisistä palkoista. Eroon vaikuttaa työmarkkinoiden jakautuminen tyypillisiin naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin, mutta myös työpaikkatason palkkaerot.

Palkka-avoimuudesta keskusteltiin STTK:n järjestämässä tilaisuudessa, johon osallistuivat tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen, Etlan tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta ja Handelsbankenin henkilöstöjohtaja Kristiina Markelin.

Tasa-arvovaltuutettu Maarianvaara on avoimuuden kannalla. Tätä hän ehdotti myös asiaa koskevassa selvityksessään, joka julkaistiin viime syksynä. Palkka-avoimuutta tulisi hänen mukaansa kehittää etenkin lainsäädännöllä sekä työmarkkinaosapuolten ja työpaikkojen toimin, niin että samalla huomioidaan myös yksityisyyden ja henkilötietojen suoja.

– Jos työpaikan palkoista ei ole tietoa, on vaikea havaita mahdollista palkkasyrjintää. Toki myös tasa-arvon edistämisen kannalta on tärkeää tietää, millä tasolla palkat ovat, jotta osaa pyytää oikean suuruista palkkaa esimerkiksi uutta tehtävää hakiessa, Maarianvaara sanoi.

Itkua, parkua ja kyräilyä?

STTK on ehdottanut palkka-avoimuuteen mallia, jossa henkilöstön edustajilla olisi oikeus saada edustamiensa työntekijöiden yksilöidyt palkkatiedot. Tasa-arvovaltuutetun mielestä ehdotus on hyvä lähtökohta, joskin ongelmana on se, että kaikilla työpaikoilla ei ole henkilöstön edustajia.

Markelin muistutti siitä, että palkkaukseen yksityisellä sektorilla vaikuttaa olennaisesti myös henkilön työhistoria ja suoriutuminen tehtävästään.

– Jos palkkatiedot tuotaisiin luettelonomaisesti esiin, siitä seuraisi itkua, parkua ja pahaa mieltä. Palkkatiedot eivät anna riittäviä eväitä arvioida asiaa, sillä myös suoriutuminen on keskeinen kysymys, Markelin totesi.

Myös Malirannan mukaan tietojen avaaminen sellaisenaan olisi hankalaa, koska palkkaan vaikuttavat niin monet asiat.

– Palkka-avoimuus on asia, jossa on tiedon epäsymmetriaa. Kysymys on aina kokonaispalkitsevuudesta, jossa tuntipalkka on vain yksi osa. Lisäksi voi olla kaikenlaisia muita tehtäviä, joita on sovittu tehtäväksi, Maliranta painotti.

Informaation epäsymmetrisyys voi Malirannan mukaan aiheuttaa epähedelmällistä keskustelua työpaikalla. Se voi pahimmillaan johtaa kyräilyyn ja ikävään tunnelmaan ja siten heikentää työhyvinvointia.

Palkkauksen perusteet avoimiksi

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen korosti, että ennen kaikkea palkkauksen perusteiden tulisi olla kaikkien tiedossa.

– Palkkausjärjestelmän avoimuus on tärkeintä – se, että kaikilla on mahdollisuus edetä urallaan ja ymmärtää, mistä palkka muodostuu, Pylkkänen sanoi.

Hän huomautti, että hyvät työolosuhteet ylipäätään ovat kaikkien osapuolien ja myös yhteiskunnan etu. Ne heijastuvat työhyvinvointiin ja sitä kautta tuottavuuteen ja yritysten kannattavuuteen.

– Pitää muistaa myöskin, että palkkaa on myös se, mitä ei voi mitata rahassa, kuten työolosuhteet ja lomat, Pylkkänen mainitsi.

Palkoista on totuttu vaikenemaan

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että rahasta ja palkoista puhuminen on Suomessa tabu.

– Jo vanhat sananlaskutkin viittaavat tähän. Uusi ilmiö on kuitenkin se, että työelämään tulevat nuoret jakavat palkkatietojaan. Sitä kautta syntyy ehkä eri areenoilla käytävää keskustelua, johon työnantajat joutuvat vastaamaan, Markelin sanoi.

Hänen mielestään nykyistä letkeämpi keskustelu palkasta ja suoriutumisesta olisi paikallaan, jotta rahaan liittyvä mystifiointi häviää.

– Siinä meidän pitää omassa firmassammekin tulla paremmaksi, jotta dialogia on mahdollista käydä. Esimiehen pitää pystyä vastaamaan työntekijälle, joka kysyy, mihin hänen palkkansa perustuu ja mitä hän voi tehdä, jotta se nousisi. Speksien pitää olla selvät.

Lähde: STTK:n naistenpäivän tilaisuus Palkkasalaisuudesta palkka-avoimuuteen 8.3.2019

Teksti: Helinä Kujala
Kuva: Shutterstock

Lue myös: Palkan riittämättömyys korostuu siivous- ja ravintola-alalla

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *