Parta ja tupakka pois asbestipurkajilta

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Asbestipurkutöiden toteutuksessa on ilmennyt puutteita sekä ilmanvaihdon järjestämisessä että suojainten käytössä. Vääränkokoinen hengityksensuojain ei asetu tiiviisti käyttäjän kasvoille. Myös parta heikentää istuvuutta.

Asbestille altistutaan edelleen asbestipurkutöissä. Remontteja tehdään nyt paljon 60- ja 70-lukujen taloihin, joissa asbestia on käytetty muun muassa putkieristeenä. Asbesti kiellettiin rakentamisessa kokonaan vuonna 1994. Jos tätä vanhempia rakennuksia aiotaan korjata, vaaditaan aina asbestikartoitus.

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa kehitettiin ratkaisuja asbestipurkutöiden ongelmiin sekä tuotettiin ja ohjeistettiin käytäntöjä, joiden avulla ehkäistä altistuminen korjausrakentamisessa.

Altistuminen voidaan estää

Tärkeintä on huolehtia siitä, ettei asbestikuiduille altistuta. Asbestipurkajat voivat altistua asbestikuiduille, kun pölyn leviämistä estävän osastoinnin ilma ei vaihdu riittävästi, kohdepoistoja ei käytetä tai hengityksensuojaimet vuotavat.

– Turvallisessa asbestipurkutyössä yksikään riskinhallintamenetelmä ei saisi pettää ja niiden tehokkuutta tulee seurata mittauksin, muistuttaa vanhempi asiantuntija Markku Linnainmaa Työterveyslaitokselta.

Asbestipurkua tekevissä yrityksissä ei aina suhtauduta riittävän vakavasti suojautumiseen. Purkutöiden toteutuksessa on ilmennyt puutteita osastointien, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuudessa.

Tupakka moninkertaistaa riskin sairastua

Ylilääkäri Heikki Frilander Työterveyslaitoksesta kannustaa asbestipurkutöitä tehneitä ja tekeviä tupakoinnin lopettamiseen, koska asbesti ja tupakointi yhdessä voivat lisätä keuhkosyövän riskiä monikymmenkertaiseksi.

Suomessa on todettu viime vuosina 30–40 asbestoositapausta vuodessa. Tällä hetkellä ilmenevät asbestisairaudet ovat seurausta aiemmasta pitkäaikaisesta asbestialtistumisesta. Asbestin haitat näkyvät jopa 40 vuoden viiveellä. Yleisin asbestin aiheuttama tauti on asbestiplakkitauti eli keuhkopussin kalkkeumat.

Hengityksensuojainta on päästävä kokeilemaan

Erikoistyöhygieenikko Heli Kähkönen Työterveyslaitoksesta kehottaa suojainten tiiviystestaukseen niin, että testaus olisi yleinen toimintatapa kaikille purkajille. Hengityksensuojaimia valittaessa työntekijöiden on päästävä kokeilemaan useita suojanaamarimalleja ja -kokoja, jotta kaikille löytyisi sopiva.

– Lisäksi parta tulee ajaa pois, koska se heikentää suojanaamarien kasvoille tiivistymistä, Kähkönen lisää.

Tutkimushankkeessa toteutetuissa testeissä yksikään hengityksensuojain ei ollut riittävän tiivis parran kanssa käytettynä.

Lisätietoa ja malliratkaisut asbestitöihin löytyvät Työterveyslaitoksen sivulta.

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuva: Työterveyslaitos

 

No beards or tobacco for asbestos removal workers

Asbestos exposure is still an issue in asbestos removal work. Companies that carry out asbestos removal work do not always take protection seriously enough. Deficiencies have occurred in the execution of asbestos removal work concerning the functionality of compartmentalisation, air handling units and respirators.

When choosing respirators, employees must be able to try on several types and sizes of respirator masks so that everyone finds one that fits properly. The wrong size respirator will not seal tightly to the user’s face. Beards also weaken the fit of respirators. None of the respirators tested in the research project fitted closely enough with a beard.

Asbestos and smoking together can increase the risk of lung cancer many times over. The harmful effects of asbestos may take up to 40 years to appear. The most common negative effects of asbestos exposure are pleural plaques.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *