Parta ja tupakka pois asbestipurkajilta

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Asbestipurkutöiden toteutuksessa on ilmennyt puutteita sekä ilmanvaihdon järjestämisessä että suojainten käytössä. Vääränkokoinen hengityksensuojain ei asetu tiiviisti käyttäjän kasvoille. Myös parta heikentää istuvuutta.

Asbestille altistutaan edelleen asbestipurkutöissä. Remontteja tehdään nyt paljon 60- ja 70-lukujen taloihin, joissa asbestia on käytetty muun muassa putkieristeenä. Asbesti kiellettiin rakentamisessa kokonaan vuonna 1994. Jos tätä vanhempia rakennuksia aiotaan korjata, vaaditaan aina asbestikartoitus.

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa kehitettiin ratkaisuja asbestipurkutöiden ongelmiin sekä tuotettiin ja ohjeistettiin käytäntöjä, joiden avulla ehkäistä altistuminen korjausrakentamisessa.

Altistuminen voidaan estää

Tärkeintä on huolehtia siitä, ettei asbestikuiduille altistuta. Asbestipurkajat voivat altistua asbestikuiduille, kun pölyn leviämistä estävän osastoinnin ilma ei vaihdu riittävästi, kohdepoistoja ei käytetä tai hengityksensuojaimet vuotavat.

– Turvallisessa asbestipurkutyössä yksikään riskinhallintamenetelmä ei saisi pettää ja niiden tehokkuutta tulee seurata mittauksin, muistuttaa vanhempi asiantuntija Markku Linnainmaa Työterveyslaitokselta.

Asbestipurkua tekevissä yrityksissä ei aina suhtauduta riittävän vakavasti suojautumiseen. Purkutöiden toteutuksessa on ilmennyt puutteita osastointien, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuudessa.

Tupakka moninkertaistaa riskin sairastua

Ylilääkäri Heikki Frilander Työterveyslaitoksesta kannustaa asbestipurkutöitä tehneitä ja tekeviä tupakoinnin lopettamiseen, koska asbesti ja tupakointi yhdessä voivat lisätä keuhkosyövän riskiä monikymmenkertaiseksi.

Suomessa on todettu viime vuosina 30–40 asbestoositapausta vuodessa. Tällä hetkellä ilmenevät asbestisairaudet ovat seurausta aiemmasta pitkäaikaisesta asbestialtistumisesta. Asbestin haitat näkyvät jopa 40 vuoden viiveellä. Yleisin asbestin aiheuttama tauti on asbestiplakkitauti eli keuhkopussin kalkkeumat.

Hengityksensuojainta on päästävä kokeilemaan

Erikoistyöhygieenikko Heli Kähkönen Työterveyslaitoksesta kehottaa suojainten tiiviystestaukseen niin, että testaus olisi yleinen toimintatapa kaikille purkajille. Hengityksensuojaimia valittaessa työntekijöiden on päästävä kokeilemaan useita suojanaamarimalleja ja -kokoja, jotta kaikille löytyisi sopiva.

– Lisäksi parta tulee ajaa pois, koska se heikentää suojanaamarien kasvoille tiivistymistä, Kähkönen lisää.

Tutkimushankkeessa toteutetuissa testeissä yksikään hengityksensuojain ei ollut riittävän tiivis parran kanssa käytettynä.

Lisätietoa ja malliratkaisut asbestitöihin löytyvät Työterveyslaitoksen sivulta.

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuva: Työterveyslaitos

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *