Mitä muutoksia toisi esitetty työaikalaki?

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Työaikalakiin tuli viimeksi muutoksia yli 20 vuotta sitten. Koska työelämä tänä aikana on muuttunut radikaalisti, työaikalakiin on jo pitkään kaivattu muutoksia, jotka ottaisivat huomioon joustavat työaikaratkaisut ja etätyön.

Hallitus antoi esityksen uudeksi työaikalaiksi eduskunnan käsiteltäväksi 21. toukokuuta. Sen on tarkoitus korvata vuoden 1996 laki. Laki tullee voimaan vielä syksyn aikana. Uuden lain käyttöönottoon jää runsaasti aikaa, koska viimeksi valmistuneet työehtosopimukset raukeavat vasta vuosina 2019 ja 2020.

Uutena joustotyöaika

Muutokset ehdotuksessa koskevat erityisesti asiantuntijatehtäviä, joissa työ ei pääsääntöisesti ole aikaan ja paikkaan sidottua. Tällaisiin tehtäviin sovellettaisiin jatkossa työnantajan ja työntekijän yhteisellä sopimuksella joustotyöaikaa, joka on täysin uusi käsite laissa.

Joustotyöaikaa noudattavilla työnantaja määrittelee tehtävät, tavoitteet ja kokonaisaikataulun. Työajasta vähintään puolet on sellaista, jossa työntekijä voi itse määrätä milloin ja missä hän työn tekee.

Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta pitää uuden lain joustavuutta lisääviä elementtejä, joustotyöaikaa ja työaikapankkeja tarpeellisina. Työntekijän yksilöllisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen tukee hyvinvointia ja lisää tuottavuutta.

Härmän mukaan on tärkeää, että asiantuntijatyö säilyi työaikalain piirissä. Työaikalain ulkopuolelle jäisi näin käytännössä vain täysin omasta ajankäytöstään päättävä johto.

– Lisäksi on hyvä, että laissa säilyivät työaikadirektiiviin perustuvat enimmäistyöaikaa ja vähimmäislepoaikaa koskevat säännökset, toteaa Härmä.

Työaikapankit uuteen lakiin

Liukuvaan työaikaan liittyvää työaikapankkikäytäntöä ei ole aiemmin kirjattu lakiin, vaikka se joissakin työehtosopimuksissa esiintyy. Uusi lakikaan ei toisi muutoksia työehtosopimuksen kirjauksiin, mutta se mahdollistaisi työaikapankeista sopimisen työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä.

Uuden lain myötä säännöllisestä työajasta voisi sopia nykyistä vapaammin. Työnantajan ja työntekijän sopimukseen perustuen voisi tehdä 10-tuntisia työpäiviä ja 48-tuntisia viikkoja. Keskimääräisen viikkotyöajan tulisi tasaantua neljän kuukauden ajanjaksolla 40 tuntiin. Silloin välillä työpäivät ja viikot olisivat selvästi lyhyempiä.

– Ylitöiden laskennassa tapahtui myös muutoksia. Jatkossa ylityöt voidaan sopia joustavammin ja aiempaa pitemmille jaksolle. Jaksotyössä kalenteriviikon kokonaistyöaika voi mennä selvästi yli 48 tunnin. Tämä on huolestuttavaa, Härmä sanoo.

– Tämä voi johtaa kuormittaviin työjaksoihin ja lisätä työtapaturmien riskejä. Ihminen väsyy peräkkäisten työpäivien aikana, ja työaikaa tulisi sen vuoksi oikeastaan rajata jo viikkotasolla. 28 tunnin viikkolepo on aika vähän, jos takana on yli 60 tunnin työrupeama.

Jaksotyötä uusille aloille

Jaksotyössä työnantaja voi sijoittaa enintään 120 työtuntia hyvin vapaasti kolmen viikon jaksolle. Laissa on lista aloista, joissa jaksotyötä on mahdollista teettää.

Uudessa esityksessä listaan on lisätty muun muassa ensihoito, pelastustoimi ja lehdistö. Jaksotyöstä on kuitenkin voitu jo aiemmin sopia työehtosopimuksilla myös muilla kuin laissa listatuilla aloilla.

Säännöllinen yötyö on sallittua vain laissa säädetyissä tehtävissä. Vastaisuudessa yötyötä voisi kuitenkin teettää tilapäisesti myös muilla aloilla. Työterveyslaitoksen ehdotus perättäisten yövuorojen rajaamisesta jaksotyössä ja keskeytymättömässä vuorotyössä viiteen nykyisestä seitsemästä otettiin huomioon lakiluonnoksessa.

– Terveyden kannalta tämä on parempi. Pitkät yövuorojaksot kolmivuorotyössä lisäävät esimerkiksi rintasyöpäriskiä, Härmä kertoo.

Palkansaajapuolen ja työnantajapuolen isoimpia, kiistanalaisia kysymyksiä lakiluonnokseen ei kirjattu. Työmatkoja ei vastaisuudessakaan tulla katsomaan työajaksi palkansaajapuolen vaatimuksista huolimatta.

Mikko Härmän mielestä matkustustyön osalta suunnittelu jäi kesken.

– Esimerkiksi junissa on nykyään helppo tehdä työtä. Työmatkaa ei kuitenkaan lasketa työajaksi. Tästä voidaan tosin sopia eri tavalla työnantajan kanssa.

Sunnuntailta maksettava tuplapalkka säilyy myös laissa, vaikka työnantajat ovat toivoneet tähän muutosta.

Lähteet: TEMin tiedote Luonnos uudesta työaikalaista lainsäädännön arviointineuvostoon (21.5.2018) ja lakiluonnos

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuva: Pixabay

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

4 kommenttia aiheesta "Mitä muutoksia toisi esitetty työaikalaki?"

    1. Hei Lilli! Työmatkoja ei tuon uuden esityksen mukaan vastaisuudessakaan tulla katsomaan työajaksi. Mikko Härmä toteaakin kommenteissaan, että hänestä matkustustyön osalta suunnittelu jäi kesken.

  1. Ymmärsinkö jotain väärin. ollaanko menossa 40 tunnin työviikkoon. Nythän joillakin 37,75 tuntia viikossa.

    Itse teen 40h viikkoja kertyneet minuutit käytetään koulujen syys-, talvi- ja joululomilla. Järjestely auttoi jaksamaan töissä paremmin ja henkilöitä on riittävästi ohjaajatyössä. Kaikki eivät kuitenkaan halua tehdä näin vaan lähtevät mielummin yhtenä päivä aikaisemmin.

    Jos todella pystyy tekemään töitä työmatkalla pitäisi se ottaa huomioon.

    Pienten lasten vanhemmille tulisi suoda joustoa. Lapsille tulee todella pitkät hoitopäivät. Pian tarvitaan sisäoppi/hoitolaitoksia ja tenavat kotiin vain lomalla, jos silläkään.

    1. Työaikalaki määrittää enimmäistyöajan. Säännöllinen työaika on nykyisessä työaikalaissa enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Säännöllisestä työajasta voidaan sopia toisin työehtosopimuksissa, kuten tälläkin hetkellä on tehty monilla aloilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *