Lopeta puurtaminen – löydä kutsumuksesi

Facebooktwitterlinkedin

Ihminen ei tarvitse tutkintoaan vastaavaa työtä, vaan työtä, joka vastaa hänen kiinnostuksen kohteitaan. Liisa tykkää värkätä tietokoneella, Antti viihtyy puutarhassa. Tero tykkää tehdä yksin, Annalle taas tiimityö on kaikki kaikessa.

Yksilöllisten kiinnostuksen kohteiden kirjon pitäisi olla ammatinvalinnan ytimessä. Ei sen, minkälaista liksaa työstä saa, mikä yhteiskunnallinen asema siihen liittyy tai mitä äiti, isä ja kaverit sinulta odottavat. Puhumattakaan siitä, millainen tutkintotodistus arkistoistasi löytyy.

TYÖ VIE PUOLET ihmisen valveillaoloajasta. Jos sen käyttää epäkiinnostaviin aktiviteetteihin, on elämä taatusti puisevaa puurtamista. Hyvän työn ytimessä on sisäinen motivaatio ja sen kolme avaintekijää: vapaus, virtaus ja vastuu.

Vapaus toteutuu, kun työssä on riittävästi liikkumavaraa, pomo ei kyttää olan takana ja resurssit ja työkalut riittävät työn toteuttamiseen.

Virtaus liittyy niin kiinnostuksen kohteisiin, osaamiseen kuin oppimiseenkin. Flow eli virtauskokemus syntyy, kun tehtävä on tasapainossa osaamisen kanssa. Liian helppo homma tylsistyttää, liian vaikea taas vetää stressikierteeseen. Kun haastetta on juuri sopivasti, pystyt uppoutumaan tekemiseen vaikka tuntikausiksi, oli kyse sitten Excel-taulukon täyttämisestä, rikkaruohojen kitkemisestä tai satapäiselle salille puhumisesta.

Vastuu tarkoittaa sitä, että työyhteisö kannattelee aidosti, ja sitä, että kykenet työssäsi tuottamaan todellista arvoa toisille. Toisin sanoen voit tulla töihin omana itsenäsi ilman tarvetta esittää sosiaalista roolia. Lisäksi teet työssäsi jotain, joka on aidosti arvokasta myös muille ihmisille.

Vapaus, virtaus ja vastuu synnyttävät kehämäisen vuorovaikutusrakenteen. Kun vapautta on riittävästi, on mahdollista löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Flow-tilassa pystyt puolestaan kehittymään alati osaamisessasi paremmaksi. Suuntaamalla osaamisesi toisten palvelemiseen kannat myös vastuusi ja synnytät yhteistä hyvää. Tämä puolestaan mahdollistaa resurssien kasvattamisen, joka lisää vapauttasi – ja niin edelleen.

JOS NYKYINEN TYÖ ei innosta, yleensä järkevin strategia ei ole lyödä hanskoja tiskiin ja lähteä Tiibetiin meditoimaan. Sen sijaan kannattaa hyödyntää työn tuunaamista. Mieti, millä pienillä arjen muutoksilla voisit lisätä työssäsi vapautta, virtausta tai vastuuta.

Voisitko tehdä lyhyempää työpäivää tai tehdä työsi erilaisessa rytmissä kuin ennen? Voisitko hyödyntää harrastuksissasi kertynyttä osaamista myös työssäsi? Miten työsi liittyy johonkin suurempaan hyvään, tai miten oma työpanoksesi palvelee työnantajaorganisaatiotasi parhaiten? Pienillä muutoksilla saatat huomata, että aiemmin raskaalta tuntunut työ alkaakin pian kannatella ja motivoida.

KUTSUMUSTYÖ KÄSITETÄÄN usein väärin niin, että kyse olisi jostain taivaallisesta tehtävästä, jossa sinut on nimetty papiksi tai palonsammuttajaksi. Tosiasiassa mikä tahansa työ voi olla kutsumus ja kaikilla ihmisillä on kutsumuksia lukematon määrä.

Kutsumustyö löytyy sieltä, missä pystyt tekemään itseäsi aidosti kiinnostavia asioita ja sitä kautta voit tehdä muille hyvää. Se löytyy sieltä, missä kiinnostuksesi kohteet kohtaavat maailman tarpeet.

Kirjoittaja Lauri Järvilehto on filosofian tohtori ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori, jota kiinnostavat ajattelu, oppiminen ja maailman visaisten ongelmien ratkaiseminen.

Kolumni on julkaistu alunperin Tunne & Mieli -lehdessä 4/20.

Kuva: Mikko Raskinen

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *