Kevytyrittäjä ei nauti lainsuojaa työtapaturman sattuessa

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Yhä useampi työllistää itsensä laskutuspalveluyrityksen kautta osa-aikaisesti tai satunnaisesti. Kevytyrittäjyys hyödyttää sekä tekijää että työn tarjoajaa, mutta tekijän vakuutusten ja sosiaaliturvan osalta tilanne on hankala, jos yrittäjä ei ole YEL-vakuutettu.

Osittainen itsensä työllistäminen lisääntyy, ja moni työskentelee samanaikaisesti usealle työnantajalle erilaisilla juridisilla sitoumuksilla.

Kevytyrittäjyys ja alustatalous eivät ole enää marginaalista toimintaa. Laskutuspalveluyritys Ukko.fi ilmoittaa kotisivullaan yrityksellä olevan liki 30 000 laskutuspalveluasiakasta. Kevytyrittäjyyteen kannustava Uusi työ ry arvioi Suomessa olevan yli 100 000 kevytyrittäjää.

Tulojen hankinta digitaalisten alustojen avulla on vielä melko vähäistä, mutta osa työelämän murrosta. Tilastokeskuksen mukaan vähintään neljänneksen alustojen avulla ansioistaan hankkineita oli 14 000 vuonna 2017. Digitaalisia alustoja ovat muun muassa Airbnb, Uber ja Tori.fi.

Kevytyrittäjyys vastaa hyvin nykytyöelämän tarpeisiin, kun aktiivinen työnhakija saa työtä, lyhyeenkin työrupeamaan voi helposti saada tekijän ja työntekijän palkkaamiseen liittyvä byrokratia hoituu helposti. Työnantaja voi testata työntekijää ennen kuin sitoutuu hänen palkkaamiseensa. Työtä haluava taas voi kokeilla yrittäjänä olemista.

Kevytyrittäjän vakuutusturva on puutteellinen

Ongelma on kevytyrittäjän vakuutuksissa ja sosiaaliturvassa. Eläketurvakeskus linjasi viime vuonna, että laskutuspalveluiden käyttäjät luokitellaan eläkevakuuttamisen näkökulmasta yrittäjiksi. Laskutuspalveluyritys tai toimeksiantaja eivät siten voi toimia työnantajana ja maksaa vakuutusturvaa työn suorittajalle.

Tapaturmavakuutuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Reini on huolestunut kevytyrittäjien vakuutusturvasta.

– Esimerkiksi vakuutusturvaa työtapaturmien varalta tai vaikkapa matkalla töihin tai töistä kotiin ei lakiin perustuen ole, toisin kuin työsuhteessa olevilla. Moni valveutunut laskutuspalveluyritys on käsitykseni mukaan kuitenkin onneksi hankkinut asiakkaillensa vapaaehtoista vakuutusturvaa, mutta koskaan se ei täysin vastaa lakiin perustuvaa vakuutusta, Reini kirjoittaa blogissaan.

– Virallisen tulkinnan mukaan kevytyrittäjyydessäkin on kysymys yrittäjätoiminnasta. Esimerkiksi eläketurvan lähtökohta on, että yrittäjä ottaa itselleen YEL-vakuutuksen. Pakollisen YEL:n piiriin tosin tullaan kuitenkin vasta aika korkeiden työtulo- ja aikarajojen täytyttyä. Toki YEL-vakuutuksen saa vapaaehtoisesti pienemmilläkin yrittäjätuloilla, toteaa Reini.

Moni kevytyrittäjä ei kuitenkaan tule ajatelleeksi vakuuttamisen tarpeellisuutta.

– YEL-vakuutus on monella tavalla myös perusta muulle vakuutus- ja sosiaaliturvalle. Esimerkiksi työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vapaaehtoinen yrittäjän tapaturmavakuutus kattavine ja laajoine korvauksineen voidaan myöntää vain, kun YEL-vakuutus on voimassa. Työtapaturmaturvan varalta tilannetta helpottaisi, jos vapaaehtoisen työajan vakuutuksen voisi tehdä myös henkilölle, joka ei ole YEL:n mukaisesti vakuutettu. Asia edellyttäisi lainmuutosta, valistaa Reini.

– Pidemmän päälle pidän hyvin epätoivottavana ja kummallisena tilannetta, jossa rinta rinnan samaa työtä tekevät henkilöt, joiden työhön liittyvä sosiaaliturva on täysin erilainen, ihmettelee Reini blogissaan.

Linkki Tapaturmavakuutuskeskuksen toimitusjohtajan Janne Reinin blogiin: http://www.tvk.fi/blogi/mista-vakuutusturva-kevytyrittajille

 

Teksti: Kirsi Väisänen

Kuva: Shutterstock

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *