Työhyvinvointi

Horjuva mielenterveys ajaa työkyvyttömyyseläkkeelle ihmissuhdetöistä

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Shutterstock

Psyykkinen kuormitus on noussut riskitekijäksi työkyvyttömyydelle fyysisen kuormituksen rinnalle. Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä olivat jo useammin mielenterveysongelmat kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Kymmenen vuoden ajan työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä väheni tasaisesti, kunnes vuoden 2018 alusta se kääntyi selvään kasvuun.

– Viimeisen kahden vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt erityisesti mielenterveyssyistä, mutta myös somaattisista syistä, mihin vaikutti kaiketi aktiivimalli, kertoo Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Mikko Laaksonen.

Työkyvyttömyyseläkkeelle on aiemmin jääty useimmin fyysisesti raskaista ammateista, joissa työ on kuormittavaa. Siihen on tullut muutos.

– Perinteisissä miesten ammateissa rakentamisessa ja teollisuustyössä työkyvyttömyysriski on ollut erittäin korkea, ja työkyvyttömyyseläkkeelle niistä on jääty somaattisista (fyysisistä) syistä. Työolosuhteet ovat kuitenkin parantuneet takavuosista, Laaksonen lisää.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt viime vuosikymmenellä yli 45-vuotiailla, matalan koulutuksen saaneilla ja työntekijäammateissa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa vähenemistä ei ole niin paljon kuin muissa somaattisissa sairauksissa, kun taas esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet tai vammat ovat syynä entistä harvemmin.

Ihmissuhdetyö rasittaa henkisesti

Tutkija, VTM Hanna Rinne on selvittänyt suomalaisten ammattien työkyvyttömyys- ja kuolleisuusriskejä vuosien 2001–2015 ajalta. Kuntoutussäätiön tutkimuksesta vuodelta 2018 selviää, että horjuva mielenterveys ajaa työntekijöitä työkyvyttömyyseläkkeelle eri aloilta ja eri ammateista.

Psyyken terveyttä näyttävät koettelevan eniten alat, joissa työ on fyysisesti raskasta ihmissuhdetyötä. Sekä Kuntoutussäätiön seurantatutkimuksen että Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan suurin työkyvyttömyyseläkeriski on sosiaali- ja terveysalalla.

Ihmisten kohtaaminen rassaa molempia sukupuolia

Hoitoalalla mielenterveyden ongelmista kärsivät sekä naiset että miehet. Työn henkisen ja fyysisen raskauden lisäksi tiedetään, että moni hoitaja kokee merkittävää eettistä kuormitusta työssään, kun ei ehdi tehdä työtään riittävän hyvin.

Ihmissuhdetyö rassaa myös joitakin tyypillisiä miesten aloja. Työssään hankalia asiakkaita kohtaavat miehet siirtyvät mielenterveyssyystä työkyvyttömyyseläkkeelle keskimääräistä useammin. Tällaisia ammatteja ovat muun muassa vartija, poliisi, oikeudenkäyntiasiamies ja ulosottomies.

Seurakunnat ovat haastavia työpaikkoja mielenterveyden kannalta. Niissä kärsitään johtamisen ja tiedonkulun ongelmista. Lisäksi seurakunnissa tehdään ihmissuhdetyötä, joka näyttäisi olevan riski psyykelle.

– Sekä miehillä että naisilla korkeamman työkyvyttömyysriskin listalta löytyvät papit, diakonit ja seurakuntatyöntekijät, Rinne kertoo.

Alhaisen koulutustason töissä stressataan

Pitkäaikaissairaudet, heikko sosioekonominen asema ja epäterveelliset elintavat lisäävät tunnetusti työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen riskiä. Myös työhön liittyvät tekijät stressitekijät, kuten vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja liialliset vaatimukset ovat tällaisia riskitekijöitä.

Siivoojat, pakkaajat, puhelinmyyjät, keittiöapulaiset ja varastotyöntekijät jäävät tavallista useammin työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden ongelmien takia. Heillä syy voi löytyä vähäisistä vaikuttamisen mahdollisuuksista tai alun perinkin muita suuremmasta alttiudesta psyykkisille ongelmille. Mielenterveyden häiriöt kun johtavat usein alhaisempaan koulutukseen, mikä vaikuttaa siihen, minkälaiseen työhön henkilö sijoittuu.

Yksinäisyys ja työttömyyden pelko ovat työkyvyttömyysriski

Joissakin ammateissa työskennellään yksin, mikä voi tuntua raskaalta. Ammatin sosiaalinen eristyneisyys voi olla syynä siihen, että esimerkiksi moottoriajoneuvon kuljettajat kärsivät tavallista useammin mielenterveyden häiriöistä.

Korkeaa työkyvyttömyyseläkeriskiä voi selittää myös oman ammattialan työpaikkojen väheneminen. Näin on käynyt esimerkiksi toimistoapulaisten työlle. Työttömyyden uhka ja ammattiin jääneillä työolojen kiristyminen voivat olla toimistoapulaisten mielenterveyden ongelmien taustalla.

Psyykkisistä syistä johtuva eläköityminen on erityisen epätoivottavaa siksi, että se tapahtuu keskimäärin nuorempana kuin muiden syiden ollessa kyseessä. Myös paluu työelämään on harvinaisempaa.

Testaa oma työkyvyttömyysriskisi

Lähteet:

Mikko Laaksonen ja Heidi Nyman: Työttömien ja ikääntyneiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt selvästi. (Lääkärilehti 16.8.2019.)

Mikko Laaksonen ja muut: Company-level determinants of disability retirement : a multilevel study of Finnish private sector workplaces. (Oxford University Press 23.04.2019)

Hanna Rinne ja muut: Kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen palkansaajilla ammateittain Suomessa 2001–2015. (Kuntoutussäätiön tutkimuksia 90/2018.)

Lue myös Työntekijäammateissa korkeampi kuolleisuus

Ei pysty, osaa, uskalla tai halua – työkyvyttömyydellä on monenkirjava tausta

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje