Keltaisen nauhan päivänä 16.3. jumpataan: venyy, venyy!

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Reumaliiton Keltaisen nauhan päivää vietetään tänä vuonna 16. maaliskuuta teemalla Liikkeestä hyvin­vointia. Liikunnallinen päivä korostaa tuki­ ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyä yksilön elämänlaatua ja työkykyä yllä­ pitävänä tekijänä. Kampanjapäivän voi työpaikalla toteuttaa vaikkapa kävely­kokouksena tai aamukahvi­-, kokous­- tai taukojumppana.

Katso myös video.

 

– Jokaiselta työmaalta löytyy jumppavälineitä, sanoo Reumaliiton Tinja Saarela. Nämä kuminauhaliikkeet lisäävät kehonhallintaa ja elvyttävät lihaksia.

VOIT JUMPATA seisten, mutta monet liikkeet onnistuvat myös istuen. Toista liikkeet 10–20 kertaa, pari kertaa päivässä. Tahti saa olla reipas. Se laittaa veren kiertämään, ja lihakset työskentelevät tehokkaasti.

 

jumppa_1_jousi

1. AMMU JOUSELLA Nosta kädet olkapäiden tasolle eteen. Koukista toinen kyynär­pää koukkuun, toinen käsi jää eteen. Kierrä reippaassa tahdissa ylävartaloa puolelta toiselle.

 

 

 

 

 

 

Jumppa_2_souda2. SOUDA Pystysoutu: tuo rystyset rinnan eteen yhteen, kyynärpäät osoittavat yläviis­toon. Vedä jalkasi alta tulevaa kumi­nauhaa ylös ja alas.

 

 

 

 

 

 

Jumppa_3_kyyki3. KYYKI Pujota jumppanauha molempien jalkojen alta, pidä nauhan päät molemmissa käsissäsi. Kyyki kuin olisit istahtamassa tuolille. Venytä samalla nauhaa pitkälle eteen.

 

 

 

 

 

 

Jumppa_4_kohtikattoa4. KOHTI KATTOA Nosta vuorotellen käsi olkatasolta kohti kattoa. Pidä vartalo suorana ja tiukkana!

 

 

 

 

 

 

 

 

Jumppa_5_hyppyyta5. HYPPYYTÄ HARTIOITA Nosta hartiat ylös korviin ja päästä rennoiksi.

 

 

 

 

 

 

 

Jumppa_6_nyrkkeile6. NYRKKEILE Anna jumppanauhan kulkea kainaloiden ja lapaluiden alta. Pidä lantion levyinen haara­-asen­to, hartiat rentoina, keskikorsetti tiukkana. Nyrkkeile vuorotahtiin.

 

 

 

 

 

 

7. SAHAA

Jumppa_7_1

Jumppa_7_2

 

 

 

 

 

 

 

 

1. Seiso ”käyntiasennossa”, nauha kulkee etummaisen jalan alta, nauhan päät molemmissa käsissä. Etummai­sen jalan polvi saa olla vähän koukus­sa. Nojaa kämmenellä reiteen. Vedä kyynärpää voimakkaasti kohti kattoa, vartalo kiertyy mukana.

2. Jatkoliike: koukussa oleva kyy­närpää ojentuu suoraksi taakse.

 

 

8. NOSTA, KÄÄNNÄ, TYÖNNÄ YLÖS Pitele jumppanauhaa kaksin kerroin käsissäsi vartalon edessä. Pidä lantion levyinen haara­-asento, hartiat rentoina, keskikorsetti tiukkana.

 

Jumppa_8_11. Vedä kuminauha rinnan päälle, lapaluut yhteen: nosto.

 

 

 

 

 

 

 

Jumppa_8_22. Vie nauha pään taakse: kääntö.

 

 

 

 

 

 

 

 

Jumppa_8_33. Työnnä nauha yläviistoon ja sieltä takaisin alas kädet suorina.

 

 

 

 

 

 

 

  • Ohjeet on laatinut liikuntasuunnittelija Tinja Saarela Suomen Reumaliitosta. Jumppaajina rakennusmies Harri Ahonen ja rakennusnainen Riikka Pekanpalo. Kuvaukset tehtiin Skanskan työmaalla Vantaan Kaivok­selassa, kuvaajana Pekka Sipola, Compic Photos Oy.

Aiheesta lisää:

www.keltaisennauhanpaiva.fi

Katso video.

 

Skanska suitsii työkykyriskejä

Skanskan työtapaturmien määrä on vähentynyt 90 prosenttia yhdeksän viime vuoden aikana. Työkyvyttömyys­ eläkkeelle jäädään 6–7 vuotta myöhem­min kuin rakennusalalla keskimäärin.

– Tavoitteemme ovat nolla tapaturmaa ja nolla työperäistä sairautta sekä työ­ kyvyn turvaaminen koko työuran ajan, sanoo henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä. Kysymys on hänen mukaansa ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnista ja jaksa­misesta. Sairauspoissaolojen vähentämi­sellä ja työurien pidentämisellä on toki myös suuri kansantaloudellinen merkitys.

– Työturvallisuus, työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. – Olemme jo usean vuoden ajan siirtä­ neet työterveysstrategian painopistettä ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään työterveystyöhön, Mettälä kertoo.

– Pyrimme torjumaan erityisesti tuki­ ja liikuntaelinsairauksia, koska ne aiheut­ tavat suurimmat työkyvyttömyyden riskit. Kiinnitämme paljon huomiota myös me­ lun, pölyn ja tärinän aiheuttamien ammat­titautien ennaltaehkäisyyn. Pohjana ovat työterveyshuollon tekemät työpaikka­ selvitykset, kertoo Skanskan työhyvin­vointipäällikkö Helena Pekkanen.

– Erityisesti työmailla toimivien työn­ johtajien, työturvallisuusasiantuntijoiden ja työterveyshuollon edustajien hyvä yh­teistyö on avainasemassa työkykyriskien hallinnassa.

 

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *