Työturvallisuuskeskuksen Pirkko Mäkinen: Yhteistyö tukee työkykyä

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Työterveyshuollon perimmäinen tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä – yhdessä työpaikan kanssa. Työterveysyhteistyöhön osallistuvat tilanteen mukaan niin johto, esimiehet, henkilöstöhallinto, työsuojelu kuin muutkin työyhteisön jäsenet.

Työkyvyn tukemisen tavoitetta vahvistaa myös valtioneuvoston tuore periaatepäätös työterveyshuollon linjoista vuoteen 2025. Erityisesti tavoitellaan sitä, että osatyökykyiset jatkaisivat työssä nykyistä useammin. Mutta miten työkykyä käytännössä edistetään työterveysyhteistyössä?

Työpaikkaselvityksessä määritetään työpaikan tarve työterveyshuollon sisällölle. Kun työpaikkaselvitys liitetään osaksi vaarojen arviointia, saadaan kattava kuva myös mahdollisista työkykyriskeistä ja työolojen kehittämistarpeista. Samalla tunnistetaan työkykyä edistävät voimavarat.

Työterveystarkastuksissa keskustellaan työkyvystä ja kartoitetaan tukikeinojen tarvetta tai ohjataan sairaudenhoitoon. Työterveyshuolto myös antaa neuvoja esimerkiksi turvallisista työtavoista ja omasta terveydestä huolehtimisesta tai keskustelee työkuormituksesta palautumisesta.

Tarvittaessa tehdään myös tarkempi arvio työkyvystä ja pidetään työterveysneuvottelu, jossa sovitaan tarvittavista muutoksista ja tukitoimista, jotta työkyky säilyisi. Neuvotteluun osallistuvat esimies, työntekijä ja työterveyshuollon edustaja(t). Työntekijä voi kutsua mukaan myös luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai muun tukihenkilön.

Työkyvyn edistäminen tai säilyminen tarvitsee välillä erityistä tukea. Silloin työterveyshuolto osallistuu työn muokkaamiseen työkykyä vastaavaksi. Työtehtäviä tai työaikaa voidaan tilapäisesti muuttaa, ja työterveyshuolto arvioi työkyvyn kannalta turvallisen tavan tehdä työtä.
Työterveyshuolto voi myös ohjata tarvittaessa kuntoutukseen ja olla mukana työhön paluun suunnittelussa.

Osasairauspäivärahasta on saatu tutkitusti hyviä tuloksia työkyvyn tukemisessa. Työterveyslaitoksen, Kevan ja Eläketurvakeskuksen tuoreessa tutkimuksessa osasairauspäiväraha edisti työhön paluuta erityisen hyvin mielenterveyden häiriöissä.

Kun työterveyshuolto osallistuu työsuojelutoimikunnan kokouksiin, voidaan ajankohtaiset asiat käsitellä samassa pöydässä eli tehdä konkreettista työterveysyhteistyötä. Työpaikan tilastojen, kyselyjen tai Kelan korvaushakemuksen käsittelyn yhteydessä arvioidaan toiminnan vaikutus ja suuntaaminen.

Esimiestenkin kannattaa kysyä tukea omalle työlleen työterveyshuollosta. Esimies on vastuussa alaistensa työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä osaltaan myös työkyvystä. Esimerkiksi sairauspoissaolojen analysointi voi auttaa pääsemään työn kehittämisen oikeille jäljille.

Tiiviillä työterveysyhteistyöllä voidaan saada aikaan tuloksia, jotka näkyvät sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisenä. Silloin yhteistyö on tuottanut enemmän euroja kuin kuluttanut niitä, inhimillisen hyödyn ohella.

 

Teksti: Pirkko Mäkinen

Pirkko Mäkinen toimii asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa.

Kuva: Sami Kulju

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *