TOP 10 ammatit kemikaalialtistukselle on nyt listattu

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Noin miljoona suomalaista altistuu työssään erilaisille pölyille, kaasuille tai muille kemiallisille tekijöille. Teollisuudessa kemikaaleille altistuu 40 prosenttia työntekijöistä ja pölyille 60 prosenttia. Rakennusteollisuudessa vastaava luvut ovat 38 prosenttia ja 78 prosenttia.  Altistuminen aiheuttaa ammattitauteja ja muita työperäisiä sairauksia ja jopa kuolemia. EU-tasolla 44 prosenttia työhön liittyvistä kuolemista aiheutuu altistumisesta vaarallisille aineille.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat selvittäneet, missä töissä ja ammateissa on kaikkein suurin riski sairastua kemikaalialtistumisen vuoksi.

Kemikaalialtistumisen kannalta vaarallisimmat tehtävät ja ammatit ovat lujitemuovityö ja veneiden laminointi, rakennusten purku, metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyiset työt, lattioiden päällystys, betonituotteiden valmistus, automaalarin työ, formaldehydiliimojen käyttö puuteollisuudessa, leipomotyö, hitsaus ja polttoleikkaus metallituotteiden, muiden koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa sekä alumiinin hitsaus ja polttoleikkaus. Arviointi tehtiin rekisteritietojen ja asiantuntijoille tehtyjen kyselyjen perusteella.

– Lujitemuovi- ja veneenrakentamisessa altistutaan styreenille, joskin onneksi paljon vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Styreeni on väritön aromaattinen haihtuva hiilivety, kertoo vanhempi asiantuntija Sanni Uuksulainen Työterveyslaitoksesta.

– Tehokkain tapa vähentää styreenille altistumista on vähentää styreenihöyryä oikealla raaka-aineiden valinnalla ja laminointitavalla. Veneenrakennuksen ammattitutkintojen vaatimuksiin on myös lisätty työturvallisuusosio ja tuotettu koulutusmateriaalia.

Riskitöiden tautitaakkalaskelmien mukaan keuhkosyöpätapauksia esiintyy eniten hitsaus- ja polttoleikkaustyössä. Myös metallimalmien kaivos- ja louhostyössä on riski sairastua keuhkosyöpään.  Riskiä lisää mm. altistuminen dieselpakokaasuille.  Astman, keuhkoahtaumataudin ja silikoosin aiheuttama tautitaakka on suurin rakennusten purkutyössä.

Asbestialtistuminen on nykyisin vähäistä, mutta 30–50 vuotta sitten tapahtuneet altistumiset aiheuttavat edelleen ison osan ammattitaudeista. Ihotauteja tai hengitystieallergioita esiintyy eniten leipureilla, kampaajilla ja hitsaajilla. Elinikäinen henkilökohtainen ammattitautiriski oli suurin automaalarin työssä.

– Vaikka tietoa yksittäisistä altisteista on paljon, tieto on hajallaan ja tiedon käyttö työpaikoilla hankalaa. Terveysriskejä ei tunnisteta ja monet erityisen altistavat työt on ulkoistettu pienille alihankkijoille, joilla ei ole valmiuksia kemikaalihaittojen ehkäisyyn, sanoo  Uuksulainen.

– Olemme Työterveyslaitoksessa tehneet usealle riskityölle tehtäväkohtaisia malliratkaisuja ja tietokortteja, joiden avulla pienelläkin työpaikalla on helpompi päästä perille tarvittavista toimenpiteistä.  Esimerkiksi KAMAT-tietokortit on suunnattu auto- ja metallialan riskienhallintaan.

Henkilönsuojaimet ovat vasta viimeinen vaihtoehto altistumisen hallinnassa, joskin niitä tarvitaan erityisesti huolto- ja korjaustöissä.

Kun epäpuhtauslähdettä ryhdytään hallitsemaan, paras tapa on korvata haitallinen aine vaarattomammalla, seuraavaksi muuttaa prosessia, tai sulkea ja eristää se sekä käyttää märkiä menetelmiä pölyjen hallitsemiseksi. Jos epäpuhtautta on jo päässyt ilmaan, keinona on ilmanvaihdon sekä työtapojen parantaminen ja siisteydestä huolehtiminen. Lisäksi tarvitaan työntekijöiden koulutusta.

– On tärkeää huomata, että valtaosa edellä mainituista altisteista ei kuulu EU:n kemikaalilainsäädännön (REACH) piiriin, vaan niiden aiheuttamia työterveysriskejä säädellään vain työsuojelulainsäädännön kautta, sanoo Uuksulainen.

– Työturvallisuus- ja ympäristölainsäädäntö säätelevät kemikaalien turvallista käyttöä työpaikalla ja sisältävät myös prosessipäästöt, kun taas REACH-asetus koskee vain kemiallisia aineita sekä aineita seoksissa ja esineissä. REACH säätelee markkinoilla olevien kemiallisten aineiden riskinhallintaa.

Työterveyslaitos on tutkinut REACHin vaikutuksia toisessa hankkeessa: REACH-asetuksen vaikutus työturvallisuuteen – 1. väliarviointi.

Tutkimusraportti: Kemikaaliriskien hallinta kuntoon: Rekisteritietoon perustuva selvitys kemikaaleille altistavista riskitöistä ja –ammateista. Louhelainen, Uuksulainen, Saalo, Mikkola, Hyytinen, Karjalainen, Priha, Santonen. Työterveyslaitos 2017.

(Lähteenä Työterveyslaitoksen tiedote.)

(Kuva: Thinkstockphotos)

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *