Ylityöt ja liian lyhyet lepoajat toivat kuljetusyrittäjälle sakkoja

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kesällä 2013 tehdyssä työsuojelutarkastuksessa ja poliisitutkinnassa havaittiin kuljetusalan yrityksessä vakavia lepoaika- ja ylityörikkomuksia. Kahden kuukauden tarkasteluajanjaksolla yrityksen omistajakuljettaja ja kaksi autonkuljettajaa olivat selkeästi rikkoneet ajo- ja lepoajoista annettuja määräyksiä.

Yli puolessa kuljettajatyöpäivistä autonkuljettajien vuorokautinen lepoaika oli ollut vain 4–5 tuntia. Vuoden 2013 aikana toiselle kuljettajalle oli kertynyt ylityötä 700 tuntia ja toiselle lähes 300 tuntia. Paikallista sopimusta ei ollut tehty. Työaikalain mukaan ylitöiden enimmäismäärä on 250 tuntia, kun työpaikalla ei ole tehty paikallista sopimusta enintään 80 lisäylityötunnin tekemisestä.

Yrityksessä tehdyssä työsuojelutarkastuksessa oli jo kahden edellisen vuoden aikana huomautettu vastaavanlaisista rikkomuksista ja tehty ilmoitus poliisille. Yrittäjälle oli vuonna 2013 annettu 20 päiväsakon rangaistusvaatimus, jota hän ei ollut vastustanut.

Koska määräysten rikkominen oli toistuvaa ja koska työnantaja ei ollut vähentänyt työn kuormitustekijöitä, työnantaja tuomittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa myös työturvallisuusrikoksesta. Tältä osin vedottiin muun muassa useisiin tutkimustuloksiin poikkeavien ja ylipitkien työaikojen aiheuttamasta väsymyksestä, kohonneesta tapaturmariskistä ja erilaisista terveydellisistä ongelmista.

Kuljetusalan yrittäjä tuomittiin 30:een päiväsakkoon työturvallisuusrikoksesta ja tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta. Sakkorangaistuksesta kertyi maksettavaa yhteensä liki 2 500 euroa.

Rikoksella saavutetun taloudellisen hyödyn arvoksi arvioitiin hieman yli 4 000 euroa, ja se tuomittiin menetettäväksi valtiolle. Samalla kahdelle yrityksen autonkuljettajalle tuomittiin kummallekin 12 päiväsakkoa tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta. Heidän osaltaan valtiolle perittäväksi tuli yhteensä 960 euroa.

Yhteisösakkoa koskeva vaatimus hylättiin. Kuljetusalan yritystä hoidettiin toiminimellä ja käräjäoikeuden ratkaisun mukaan oikeushenkilön rangaistusvastuuta ja sen edellytyksiä koskevat säännökset eivät voineet soveltua yrityksen omistajana toimivaan yksityiseen elinkeinonharjoittajaan.

(Lähteenä Länsi-  ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tiedote.)

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *