Safecon-hanke selvitti rakennusalan pk-yritysten työnjohtajien näkemyksiä rakennustyömaiden työturvallisuudesta. Hyvä vuorovaikutus työyhteisössä edistää turvallisuutta.

Työnjohtajille suunnatut teemahaastattelut osoittivat, että rakennustyömailla sitoudutaan työturvallisuuteen pääasiassa hyvin asianmukaisesti.

Työtavoissa ja varsinkin asenteissa on kuitenkin edelleen kehitettävää. Työntekijää ei motivoi esimerkiksi se, että hänelle kerrotaan, mitä sormitapaturma maksaa yritykselle.

Turvallisuus syntyy kunkin omasta toiminnasta

Työntekijä ymmärtäisi paremmin työturvallisuuden hyödyn, jos hänelle selvitettäisiin, millaisia seurauksia työtapaturmasta koituisi hänelle itselleen, sanoo terveysalan yliopettaja Anja Liimatainen. Hän työskentelee Safecon-hanketta hallinnoivassa LAB-ammattikorkeakoulussa.

Työpaikan turvallisuus rakentuu yhteisöllisestä vastuusta ja niin, että kaikista pidetään huolta.

– Työmaan ilmapiiri vaikuttaa merkittävästi siihen, miten työturvallisuus toteutuu käytännössä. Työturvallisuus lähtee jokaisesta itsestä. Osapuolten tulee ymmärtää työturvallisuuden tärkeys ja vaikutukset, mutta myös ymmärtää toisiaan, toteaa rakennustekniikan lehtori Paula Kokko samasta organisaatiosta.

Viestintä ja vuorovaikutus ratkaisevat

On tiedossa, että juuri työnjohtajat ovat keskeisessä asemassa työturvallisuuskäytäntöjä kehitettäessä. Kyse on pitkälti viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Oikeat, turvalliset työtavat tunnetaan – ne pitäisi vain saada siirrettyä käytäntöön.

Hankkeessa työnjohtajien haastattelut toivat esiin tutut viestinnän haasteet: työntekijöiden suuren vaihtuvuuden työmailla, kielierot ja erilaiset kulttuuriset asenteet.

– Ongelmat saattavat johtua myös heikosta työturvallisuussäännösten tuntemuksesta, kiireestä, työntekijäkohtaisista eroavaisuuksista ja välinpitämättömyydestä, Kokko kertoo.

Työmailla on nähtävissä kaksi ikäryhmää, joille sattuu muita enemmän työtapaturmia: nuoret aloittelevat työntekijät ja vanhat konkarit. Henkilökohtaiset erot ja asenteet vaikuttavat Liimataisen mukaan myös siihen, miten työturvallisuusasioista viestitään ja tiedotetaan.

– Työmaa on mestarinsa näköinen, kuten eräs haastatteluihin osallistuvista osuvasti sanoi. Kulttuuriset erot, jotka voivat johtua iästä tai vanhakantaisista asenteista, tuovat haasteita. Vanhemmilla työntekijöillä saattaa olla opittuja tapoja, heille on perusteltava uusia toimintatapoja ja edellytettävä niiden noudattamista, hän toteaa.

Uudet välineet käyttöön

Hanketyö jatkuu rakennusyritysten kanssa. Suunnitteilla on hyödyntää viestintätapojen edistämisessä työyhteisösimulaatiota, jota LAB-ammattikorkeakoulu on käyttänyt organisaatioiden toimintatapoja kehittäessään.

Työyhteisösimulaatiossa luodaan todellisen tuntuisia, tavoitteellisia tilanteita työelämästä ja tarkastellaan niitä. Uusien viestintätapojen oppimisessa keskeistä on osallistujien oma aktiivisuus.

Myös uudet viestinnän välineet ovat olleet esillä hankkeessa, esimerkkinä WhatsAppin ja sähköisten näyttöjen käyttö perinteisten paperilla annettavien ohjeiden sijaan.

Ohjeisto ylimmälle johdolle valmis

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun järjestämässä seminaarissa kuultiin jo keväällä hankkeen työnä laaditut ohjeet työmaaturvallisuuden parantamiseksi.

Niissä korostuu ylemmän johdon motivaatio ja esimerkki. Turvallisuustyölle on myös varattava oma aikansa, turvallisuus ei synny sivutuotteena.

 

Hankkeen vinkit johdolle

• Kaikki on saatava mukaan toimintaan. Sitouta ja vastuuta. Palkitse ja huomioi onnistumiset.
• Helpota turvallisuushavaintojen tekemistä. Tutki vaarapaikat, ja tiedota myös epäonnistumisista.
• Rohkaise kehittämiseen, ja puutu heti epäasialliseen käytökseen. Pysy informoituna itse, ja huolehdi viestinnästä toimijoiden välillä.
• Pidä työolosuhteet kunnossa. Mahdollista laadukas työturvallisuuskoulutus.
• Luo positiivista ilmapiiriä. Anna palautetta henkilökohtaisesti. Kuuntele ja kehitä yhteistyötaitojasi.

 

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuva: Pixabay

Lue myös: Työturvallisuuden oppia yhteistyönä Venäjälle