Vältä haavat ja viillot

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Työpaikoilla sattuu vuosittain tuhansia viiltotapaturmia, jotka liittyvät käsiteltäviin materiaaleihin ja käsityökaluihin. Oikeat työtavat ja viiltosuojakäsineet auttaisivat.

Käsiin kohdistuneiden tapaturmien määrä tuplaantui Skanskassa vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. Lisääntyneen rakentamisen myötä tapahtunut kasvu ilmenee yhtiön turvaraporteistaan tekemästä analyysistä, jonka se on julkaissut Rakennusteollisuuden verkkosivuilla.
Suurin osa käsitapaturmista sattui käytettäessä katkoteräveistä tai puukkoa. Varsinkin aliurakoitsijat käyttivät käsineitä, joiden viiltosuojaominaisuudet eivät olleet riittävät. Hanskoja luultiin viiltosuojatuiksi, vaikka ne olivat tavalliset työkäsineet.
Skanskalla edellytetäänkin nyt 5-luokan viiltosuojakäsineitä puukkoa tai katkoteräveistä käytettäessä. Tällaisia töitä ovat tyypillisesti väliseinä-, eristys-, purku- ja mattotyöt sekä iv-työt.
Vähintään 3-luokan viiltosuojakäsineitä yritys suosittelee käytettäväksi esimerkiksi muotti- ja raudoitustöissä, moottorisahan viilausta tehtäessä sekä pelti- ja sähkötöissä.

Oikeat työtavat ja työkalut

Yleinen syy lipsahduksiin ovat väärät työtavat, esimerkiksi sähkökaapelin kuorinta kämmentä vasten tai puukon käyttö ruuvimeisselinä tai piikkinä, jolla kaiverretaan reikää sähkörasiaan.
Skanskan tapaturma-analyysissä muistutetaan, että työvälineiden oikealla valinnalla voidaan vähentää viiltotapaturmia. Esimerkiksi tylppäkärkinen puukko pienentää pistohaavojen mahdollisuutta. Pakkausten avaamiseen voidaan käyttää turvaveistä, jossa on terän palautusjousi.
Skanskan turvallisuuspäällikkö Antti Leino mainitsee, että työtä tulisi kehittää siihen suuntaan, että puukkoja ja veitsiä ei tarvittaisi. Hälyttävää on erityisesti, jos työssään joutuu puukolla käyttämään paljon voimaa.
– Työtapaa valitessa on hyvä tunnistaa, mikä kohta käsissä on altis viilloille. Joskus voidaan tarvita lisäksi viilloilta suojaavia irtohihoja. Myös moni rakennusmateriaali viiltää herkästi ihoa, Leino sanoo.
– Viiltosuojakäsineiden huono puoli on se, että takertuessaan esimerkiksi pyörivään poran karaan ne eivät repeydy niin helposti kuin tavallinen käsine.

Viiltosuojakäsineet käyttöön

Are Oy tekee talotekniikan urakointia, huoltoa ja modernisointia. Työt kattavat laajasti sähkö-, putki- ja ilmastointityöt, ja työntekijöitä on 2 800. Turvallisuuspäällikkö Mikko Tiainen kertoo, että viiltosuojakäsineiden käyttö on ollut yrityksessä pakollista jo useita vuosia.
– Viillot ovat olleet suurin tapaturmaryhmä, ja kun työtä tehdään käsillä, myös työkyvyttömyysjaksoja tulee herkästi. Nykyään kaikki suojakäsineemme ovat viiltoturvaluokiteltuja, vähintään kolmosluokan käsineitä. Käsinepakon myötä käsiviiltojen osuus kaikista työtapaturmista on vähentynyt noin seitsemän prosenttia.
– Mikään viiltoturvakäsine ei tietenkään suojaa täydellisesti, mutta pahimmassakin tapauksessa viilto jää pinnallisemmaksi ja tapaturma lievemmäksi kuin ilman suojainta.
Tiaisen mukaan suojakäsineet ovat kehittyneet paljon ja sormituntuma on parantunut.
– Ohuimmilla pystyy poimimaan vaikka luottokortin lompakosta, joten pikkumutterin vääntämistä varten käsinettä ei tarvitse ottaa pois.
Hän kertoo, että terävistä pelleistä tulee viiltoja työssä, ja siksi yrityksessä käytetään myös viiltoturvahihaa, joka antaa suojan kyynärvarteen asti. Hiha on tarpeen esimerkiksi ilmanvaihtokanavan puhdistuksessa.

 

Keittiössä haavoja teräsreunoista

Viiltotapaturmien ehkäisyä joudutaan miettimään myös keittiötyössä. Länsi- ja Lounais-Suomessa toimivan Arkea Oy:n ruokapalveluissa työskentelee 700 henkilöä, ja noin puolet kaikista keittiöissä sattuvista työpaikkatapaturmista on haavoja ja viiltotapaturmia.

– Vaikka veitsien käyttö ja leikkaaminen ovat suurkeittiössä vähentyneet huomattavasti, tilalle on tullut uusia vaarapaikkoja, kertoo yrityksen työsuojelukoordinaattori Laura Mäkilä.
– Patapesukoneiden, tiskialtaiden ja isojen teräsvuokien reunojen viimeistely ei ole yhtä huolellista kuin ennen. Siksi niiden kanssa sattuu usein viiltohaavoja. Myös isoja säilykepurkkeja käsitellään paljon, ja siinäkin on haavariski. Pikkuhaavoja aiheuttavat pahvilaatikot, kun niistä puretaan tavaraa.
Haavojen ja viiltojen suhteellinen osuus keittiötyön työpaikkatapaturmista ja läheltä piti -tilanteista on kasvanut. Toisaalta poissaolot niiden takia ovat lyhentyneet; keskimääräinen poissaolotarve haavojen takia on 3–4 päivää.
Mäkilä kertoo, että Arkea on viestittänyt vaarapaikoista ja parannusehdotuksista tavarantoimittajille. Parhaillaan on myös kokeiltavana uusia viiltosuojakäsineitä. Niistä kiinnostavin on malli, jonka ranneosuus on tavallista pitempi. Kolmosluokan viiltosuojaus on hänen mukaansa sopivin.
– Syksyllä 2017 teimme päätöksen, että työvälineiden valintaan kiinnitetään erityistä huomiota kaikilla toimialoilla. Sisäinen teema on ollut ”puukot pois”. Esimerkiksi pakkausten ja laatikoiden avaamisessa käytetään turvaleikkureita, joissa terä on suojassa.

Työkalut ja materiaalit leikkaavat

Tapaturmatilastoissa teräviin esineisiin kolhiminen ja astuminen on yleinen poikkeama, joka johtaa loukkaantumiseen työpaikalla. Esimerkiksi vuonna 2016 niiden osuus oli 17 prosenttia eli tapauksia oli vajaat 17 000.
Eniten näitä tapaturmia sattuu elintarvike-, puu-, metalli- ja rakennusteollisuudessa. Yleisimmin vaaravyöhykkeessä ovat kädet ja käsivarret.
Lähes puolet käsien viiltotapaturmista sattuu esineitä, tuotteita ja materiaaleja käsitellessä: peltireuna raapaisee käsivarteen, metallinsiru uppoaa peukaloon, terävä lasi viiltää käteen.
Neljännes lipsahduksista sattuu käsikäyttöisten työkalujen kanssa. Viiltoja ja pistoja tulee puukosta, mattoveitsestä, sahanterästä, meisselistä, taltasta ja poranterästä.
Yläraajojen viiltovammoista lähes 90 prosenttia on haavoja ja pinnallisia vaurioita. Valtaosassa selvitään enintään kolmen päivän poissaololla. Neljännes tapaturmista vaatii 4–14 päivän poissaolon.

 

Teksti: Päivi Haavisto
(Kuvat: Shutterstock)

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *