Vaivaako pomoa päätösärtymys?

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Uskoa tulevaisuuteen tarvitaan niin hyvässä kuin huonossa tilanteessa, kirjoittaa blogissa Rauno Pääkkönen.

Uskallanko mennä esimieheni tai päätöksentekijän puheille, kun en tiedä, millä tuulella hän on?

Päätöksentekijä on samojen mielialamuutosten kohteena kuin me kaikki. Voi olla, että hän kanavoi oman epävarmuutensa kiihkoon, ärtymykseen ja jopa vihaan. Päätöksentekijän mieliala voi myös vaihdella koti- tai työasioiden takia.

Uskon myötäelämiseen vaikeissa tilanteissa, mutta hyvä valmistautuminen, etukäteisajatus ja järki täytyy säilyä kaikilla osapuolilla.

Yrityksissä ja julkishallinnossa pitää tehdä päätöksiä, vaikka kunnollisia edellytyksiä niihin ei ole olemassa. Kaikki mahdollisuudet voivat olla jollakin tavalla huonoja. Jos tämän kaltaisia päätöksiä tulee vastaan useita samalle päivälle, se vaikuttaa pohjavireeseen.

Päätöksentekijän ei pitäisi kuitenkaan näyttää pohjavirettään ainakaan kovin hyökkäävästi. Liian paljon mielen kuohuja sisältävässä kohtaamisessa osapuolten muistiin jäävät vain tunnetilat ja perustelut peittyvät. Jos tilanne on liian rankka, pitäisi tunnistaa se, ottaa aikalisä ja yrittää palautua.

Haluaisimme tehdä hyviä päätöksiä. Johtamiseen kuitenkin liittyy myös huonoja vaihtoehtoja: irtisanomisia, lomautuksia tai vaikkapa ihmisten lähettämistä haastaviin tai jopa vaarallisiin tehtäviin.

Päätöksenteon edellytykset voivat olla huonot myös siinä mielessä, että ratkaisuun liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Päätös on silloin tehtävä intuition vallassa. Aina kannattaa myös pohtia, liittyykö ratkaisuun sellaisia näkökulmia, joita ei vielä ole tunnistettu.

Päätöksiä ei voi jättää tekemättä, koska se voi olla huonoin vaihtoehto. Asiat täytyy koota mahdollisimman hyvin, tarkastella niitä eri näkökulmista ja eri ihmisten kannalta ja tehdä päätös yhdessä tai yksin.

Joskus kannattaa antaa asian hautua alitajunnassa päivän tai kaksi. Tunteen ja järjen taistelu voi riehua niin päätöstä odottavan kuin päätöstä tekevänkin mielessä. Tutkijat puhuvat tunneälystä tai sosiaalisista kyvyistä, ja niillä alueilla me olemme hyvin erilaisia.

Yhdysvaltalaisen psykologian tohtorin Daniel Golemanin mukaan tunneälykkäässä toiminnassa pitää tiedostaa omat tunteensa ja hallita niitä, löytää motivaatio, havaita muiden tunteita sekä hoitaa ihmissuhteita jatkuvasti.

Helppoja päätöksiä on mukava tehdä, mutta vaikeissa päätöksissä johtajuus ja päätöksentekijä punnitaan niin järkevyyden kuin tunteiden osalta.

Kuulin asiakkaaltani kenraalista, joka osasi perustella kielteisetkin asiat niin hyvin, että hänen alaisensa poistuivat kohtaamisesta tyytyväisinä. Tähän meidän varmaan kaikkien tulisi pyrkiä: perustelemaan asioita mahdollisimman hyvin.

Meidän kannattaisi myös iloita hyvistä päätöksistä ja saada niistä motivaatiota. Vaikka päätös olisi vaikea ja kääntyy vain hiuksenhienosti positiiviseksi, uskon, että päätöksen kohteena olevaa tukemalla ja kannustamalla käänne parempaan on mahdollinen.

Uskoa tulevaisuuteen tarvitaan niin hyvässä kuin huonossa tilanteessa.

 

Teksti: Rauno Pääkkönen

Kuva: Anna Dammert

 

Rauno Pääkkönen on vuodenvaihteessa Työterveyslaitoksesta eläköitynyt teemajohtaja, joka työskentelee nyt yrittäjänä.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *