Työelämä

Ulkomaisen työvoiman käyttö vaatii tarkkuutta

Erityisesti rakennusalalla, kuljetuksessa, kiinteistöpalveluissa sekä matkailu- ja ravitsemisalalla käytetään runsaasti ulkomaista työvoimaa. Mitä työnantajan on huomattava palkatessaan työntekijöitä tai käyttäessään ulkomaista yritystä alihankkijana?

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Pixabay

Ulkomaisen työvoiman käyttö on johtanut osin väärinkäytöksiin, ja työntekijöitä on voitu kohdella eriarvoisesti työn ehtoja huonontamalla ja maksamalla alhaisempaa palkkaa kuin työehtosopimuksessa on määritelty. Aina ulkomaisella työntekijällä ei myöskään ole ollut työnteko-oikeutta Suomessa.

– Työnteko-oikeuden osalta puutteita on ollut eniten turvapaikanhakijoiden ja toisen EU-maan luvalla työskentelevien kohdalla. Yleistä on myös työskentely väärälle toimialalle myönnetyllä luvalla. Työsuhteen vähimmäisehdoissa puutteita löytyy yhtäläisesti muistakin ryhmistä, kertoo ylitarkastaja Riku Rajamäki ulkomaalaisen työvoiman valvonnan yksiköstä Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Esimerkiksi siivousala työllistää paljon turvapaikanhakijoita, ja se on kansainvälisissä tutkimuksissakin tunnistettu työperäisen hyväksikäytön riskitoimialaksi. Rakennusalalla taas ongelmana ovat pitkät alihankintaketjut, joiden takia yritysten valvonta on hankalaa.

Aluehallintovirastot valvovat paitsi työnteko-oikeutta myös työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista. Suomessa tehtävässä työssä on noudatettava Suomen työlainsäädäntöä ja yleissitovien työehtosopimusten vaatimuksia.

Oleskelulupa vaaditaan

Työnantaja voi varmistua oikeudesta selvittämällä aluksi kansalaisuuden ja toiseksi kysymällä työntekijältä Suomesta myönnettyä työntekoon oikeuttavaa oleskelulupaa.

EU:n jäsenvaltioiden sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset saavat tehdä rajoituksettomasti työtä Suomessa. Muiden maiden kansalaisilla on lähtökohtaisesti oltava Suomesta myönnetty työntekoon oikeuttava lupa.

Sosiaaliturvaan kuulumisesta kertova A1-todistus, verokortti tai ajokortti eivät käy todistukseksi työnteko-oikeudesta. Myöskään veronumero ei ole tae siitä, että työntekijällä on työnteko-oikeus Suomessa.

Luvan myöntää Maahanmuuttovirasto

Oleskelulupahakemus jätetään Suomessa poliisille ja ulkomailla Suomen edustustoon. Luvan myöntämisestä päättää Maahanmuuttovirasto.

Oleskelulupahakemusten hidasta käsittelyä on julkisuudessa arvosteltu. Usein syynä ovat puutteelliset hakemukset, kun esimerkiksi tarvittavat työnantajan liitteet puuttuvat.

Työntekijän oleskelulupa edellyttää työsopimusta tai sitovaa työtarjousta. Oleskelulupaan liittyy saatavuusharkinta, jossa arvioidaan, onko kyseiseen tehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomesta tai EU/ETA-alueelta. Työ- ja elinkeinotoimisto selvittää myös, takaako työ hakijan toimeentulon.

Työntekijöillä voi olla erityisiä perusteita oleskeluluvalleen. Erilaisia oleskelulupia työnteon perusteella voidaan myöntää esimerkiksi tieteellistä tutkimusta tekevälle, au paireille tai erityisasiantuntijoille. Erityisistä perusteista löytyy tarkempaa tietoa Maahanmuuttoviraston sivuilta.

Poikkeussäännös oikeuttaa työhön ilman oleskelulupaa

Vaikka EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalla olisi työntekoon oikeuttava oleskelulupa esimerkiksi Virossa, hän ei sen perusteella ole pääsääntöisesti oikeutettu työntekoon Suomessa.

– Esimerkiksi puolalaiset ja virolaiset yritykset lähettävät ukrainalaisia työntekijöitä Suomeen. Rakennustyömailta tulee viikoittain kysymyksiä AVIin siitä, onko työntekijöillä työnteko-oikeutta, Rajamäki sanoo.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalla työntekijällä voi kuitenkin olla oikeus tehdä töitä Suomessa ulkomaalaislaissa olevan poikkeussäännön perusteella. Silloin työntekijä tulee Suomeen toisesta EU- tai ETA-maasta lähetettynä työntekijänä.

Poikkeussäännön perusteella tehtävällä työlle on rajoituksia.

Työn tulee olla tilapäistä hankinta- tai alihankintatyötä.

Työskentelyaika saa olla korkeintaan kolme kuukautta puolen vuoden aikana. Jos on tiedossa, että urakka kestää yli kuusi kuukautta, työntekijöiden tulee hakea työntekijän oleskelulupaa Suomesta ennen työn aloittamista.

Lisäksi kyseessä tulee olla yrityksen vakituinen työntekijä. Työntekijällä kuuluu olla lähettävässä valtiossa oleskeluun ja työntekoon oikeuttavat luvat, jotka ovat voimassa lähtömaassa Suomessa työskentelyn päättymiseen jälkeen.

Lähettävä yritys tekee ilmoituksen

Rakennustyömailla alihankintaketjut voivat aiheuttaa päänvaivaa. Pääurakoitsijan voi olla vaikea pysyä selvillä ulkomaalaisten työntekijöiden työluvista.

Suomessa toimivan päätoteuttajan tulee varmistua jokaisen alihankintaketjussa olevan ulkomaisen yrityksen työntekijöiden työnteko-oikeudesta. Jos alihankkija taas on palkannut työntekijänsä suoraan Suomesta, lakisääteistä velvoitetta ei ole.

Työvoimaa lähettävän yrityksen tulee tehdä ilmoitus lähetettävästä työntekijästä. Ilmoitus tehdään sähköisesti työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä maksu.

Rakennustyömaan pääurakoitsija voi varmistua ilmoittamisesta kysymällä lähettävältä yritykseltä kopion lähettämisilmoituksesta ja sen vastaanottokuittauksesta. Tarvittaessa varmistuksen saa alueelliselta työsuojeluviranomaiselta.

Turvapaikanhakijan työlupa selviää Maahanmuuttovirastosta

Turvapaikanhakijoilla on oikeus tehdä Suomessa töitä, kun he ovat oleskelleet Suomessa vähintään kolme kuukautta, jos heillä on voimassa oleva rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Jos matkustusasiakirjaa ei ole, työnteko-oikeus alkaa kuuden kuukauden jälkeen.

Jos turvapaikanhakijan työnteko-oikeus arveluttaa, tietoa voi kysyä Maahanmuuttovirastosta soittamalla tai sähköpostitse.

Lisätietoa:
Maahanmuuttovirasto
Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu
Tietoa lähetetystä työntekijästä

Huom päivitys 20.12.2021! Muutoksia lakiin työntekijöiden lähettämisestä

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje