Ammattien välillä on merkittäviä kuolleisuuseroja. Korkeakoulutetut, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset elävät keskimäärin pidempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset.

– Kun tarkastellaan kuolleisuutta eri ammattien välillä, kuolinsyyt viittaavat myös elintapoihin ja riskikäyttäytymiseen, tutkija Hanna Rinne Kuntoutussäätiöstä selvittää.

Osin eroja selittää sukupuoli. Suomessa ammatit ovat eriytyneet voimakkaasti sukupuolen mukaan. Työikäisten miesten kuolleisuus on kaksinkertaista naisiin verrattuna.

Rakentamisessa sekä tehtaissa ja työpajoissa sattuu eniten tapaturmia. Tapaturma- ja väkivaltakuolleisuudessa miehillä korostuvat teollisuuden työntekijäammatit. Miehet kuolevat alkoholin käytön seurauksena viisi kertaa naisia useammin.

Sekä kuolleisuus että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ovat keskimääräistä yleisempiä erikoistumattomien työntekijöiden ammateissa sekä puu- ja paperiteollisuudessa. Miehillä tähän ryhmään kuuluu myös useita rakennusalan ja metalliteollisuuden työntekijöitä, kuljetusalan työntekijöitä, elintarvikealan työntekijöitä sekä muun muassa tarjoilijat ja mielenterveys-, kehitysvammaisten ja sosiaalialan hoitajat.

Naisilla kyseisiä ammatteja ovat lisäksi sairaala-apulaiset, puhelinvaihteen- ja hätäkeskuksen hoitajat, elektronisten laitteiden kokoonpanijat sekä hienomekaanikot ja taideteollisuustyöntekijät.

Vaikka korkea kuolleisuus on yleisempää työntekijäammateissa, naisilla kuolleisuus on keskivertopalkansaajaa korkeampaa myös pienyritysten johtajilla, toimittajilla ja kirjailijoilla sekä sähkötekniikan asiantuntijoilla. Johtajilla syitä voidaan etsiä mahdollisesti työpaineista, toimittajilla ja kirjailijoilla taas elintavoista.

Lue myös Horjuva mielenterveys ajaa työkyvyttömyyseläkkeelle yhä useammin

Lähde: Hanna Rinne ja muut: Kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen palkansaajilla ammateittain Suomessa 2001–2015. (Kuntoutussäätiön tutkimuksia 90/2018.)

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuvat: Shutterstock