Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on työnantajankin etu

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa haasteita ei ole vain lapsiperheillä. Omia vanhempiaan tai sairaita lähiomaisiaan hoitavat tarvitsevat joustoa työelämässä. Myös aikaa vievä harrastus, vapaaehtoistoiminta tai muut velvoitteet voi olla hankalaa yhdistää työn vaatimuksiin.

Syntyvyyden lasku huolestuttaa enemmistöä suomalaisista. HS-gallupin mukaan suomalaisten mielestä paras keino kannustaa hankkimaan lapsia on lisätä työelämän joustavuutta ja vähentää työelämän epävarmuutta.

Tulevalta hallitukselta odotetaan perhevapaauudistusta, joka helpottaisi työn ja perheen yhteensovittamista, edistäisi tasa-arvoa ja kohentaisi naisten työmarkkina-asemaa. STTK otti tähän kantaa tiedotteessaan 11. tammikuuta. Järjestö haluaa muun muassa mahdollistaa vapaaehtoisen joustavan osa-aikatyön pikkulasten vanhemmille. Osa-aikatyö edistäisi molempien vanhempien osallistumista työelämään ja lapsen hoitoon, kun nyt useimmiten vaihtoehtona on joko kokoaikatyöhön paluu tai jääminen kotiin. STTK esittää myös isien perhevapaan kiintiötä lisättävän nykyisestä.

Joustot sitouttavat työntekijöitä

Monet organisaatiot ovat lakimääräisten etujen ohella halunneet ottaa käyttöön yksilöllisiä joustomahdollisuuksia. Ottamalla työntekijöiden tarpeet huomioon ja joustamalla yritys voi motivoida ja sitouttaa työntekijöitään. Näin työntekijät ovat puolestaan valmiimpia joustamaan yrityksen tarpeiden suhteen.

Joustojen on huomattu lisäävän työtyytyväisyyttä, sitoutumista ja työn imua, joilla edelleen on myönteistä vaikutusta poissaoloihin, vaihtuvuuteen ja parantuneeseen työtulokseen. Työn ja muun elämän ristiriita voi puolestaan aiheuttaa stressiä ja työuupumusta ja haitata näin henkilöstön hyvinvointia ja työtulosta.

Apua yrityksille Väestöliitosta ja Työterveyslaitoksesta

Väestöliitto tarjoaa Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa avuksi yrityksille, jotka haluavat profiloitua perheystävällisinä työnantajina. Ohjelma ei rajoitu vain lapsiperheisiin. Väestöliiton perhe- ja työelämäkysymysten erityisasiantuntija Anna Kokko kertoo ohjelmassa olevan mukana jo kymmenisen yritystä.

Työterveyslaitos puolestaan on laatinut aiheesta koulutusmateriaalia. Perheystävälliseksi työpaikaksi! -koulutuspaketti on tehty esimiehiä ja johtoa, HR-asiantuntijoita, työsuojelua, luottamusmiehiä ja työterveyshuoltoa kouluttaville.

Työterveyslaitoksen verkkosivulta tilattava aineisto sisältää itseopiskeluna omaksuttavan tietopaketin, ennakkotehtävän ja lähikoulutuksen ohjelman sekä toteutusohjeet puolen päivän koulutukseen.

Parhaat käytännöt on listattu

Perheystävällinen työpaikka -ohjelman lisäksi Väestöliitto listaa sivuillaan hyviä ja huippukäytäntöjä, jotka liittyvät rekrytointiin, työnteon joustoihin ja perhevapaisiin.

Hyvät käytännöt korostavat mm. työn tavoitteiden selkeää määrittelyä ja sopivaa työmäärää. Työhaastatteluun tulee valita henkilöt pätevyyden ja työkokemuksen mukaan, ei niin, että hakijan perhetilanne vaikuttaa. Etätyön tekemistä tuetaan ja sen pelisäännöistä sovitaan.

Huippukäytäntöihin kuuluvat muun muassa palkallisen kesäloman tarjoaminen uudelle työntekijälle heti ensimmäisenä vuonna huolimatta työn aloittamisajankohdasta sekä etätyöpisteen ergonomiset ratkaisut, toimivat nettiyhteydet ja tekninen laitteisto sekä tietoturva. Vuoden tai pidempiaikaisen jakson jälkeen perhevapaalta palaavalle työntekijälle huipputyönantaja tarjoaa perehdytyskoulutuksen ja tukihenkilön työn aloittamista varten.

Työterveyslaitos on listannut kymmenen parasta käytäntöä, näistä tärkeimpänä joustavuus työajoissa liukuman ja työaikapankin kautta. Toimivat sijaisjärjestelyt taas ovat edellytys, että työntekijä voi tarvittaessa olla poissa työpaikalta perhevelvoitteiden takia.

Myös Työterveyslaitos perää etätyömahdollisuutta, joka lisää mahdollisuuksia järjestellä työn tekemistä oman rytmin, työjärjestyksen ja aikataulun mukaan. Työmatka-aikojen jäädessä pois työntekijän on mahdollista käyttää enemmän aikaa vaikkapa harrastuksiin tai perheen kanssa olemiseen.

Tasapuolisuutta toivotaan

Kun kehitetään ratkaisuja työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi, avoin ja myönteinen ilmapiiri mahdollistavat asioista keskustelemisen ja sopimisen yhdessä. Sovitut menettelyt tulisi kirjata esimerkiksi tasa-arvo- tai yhdenvertaisuussuunnitelmaan, ja niitä tulisi noudattaa tasapuolisesti.

Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset esimerkiksi lapsiperheiden suosimisesta loma-aikojen valinnassa heikentävät sitoutumista työpaikkaan. Ne saattavat myös vähentää panostusta työpaikan yhteiseen hyvään, kuten osallistumista työprosessien kehittämiseen.

Vaikka tasapuolisuuteen pyrittäisiinkin yleisillä sopimuksilla, joskus haasteellisissa elämätilanteissa tarvitaan kohdennettuja yksilöllisiä sopimuksia. Ne palvelevat sekä työntekijää että työnantajaa ja lisäävät työntekijän tuottavuutta.

Työnantaja voi tarjota tukea ja erilaisia palveluja

Erilaiset perhetilanteet on hyvä ottaa puheeksi kehityskeskustelussa. Työnantaja voi tarjota neuvontaa esimerkiksi omaishoivatilanteissa. Yksityiselämän kysymykset voivat hyvin olla osa työterveyshuollon toimintaa ja selvityksiä. Esimerkiksi perhevapailta palaavat tarvitsevat usein erityistä tukea päästäkseen kiinni työtehtäviinsä.

Jotkut työpaikat tarjoavat jo työntekijöilleen arkea helpottavia palveluja. Yksi esimerkki on työpaikan tarjoama sairaan lapsen hoitopalvelu.

Perheet voidaan myös huomioida järjestämällä työpaikalla yhteisiä tapahtumia, jossa saa tutustua työpaikkaan ja työhön. Se auttaa ymmärtämään vanhemman, puolison tai oman lapsen työtä ja siihen liittyviä vaatimuksia.

Mahdollisuus ennakoida ja vaikuttaa on tärkeää

Työstä irrottautuminen ja riittävä vapaa-aika ovat hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kaikissa töissä. Kuitenkin joissakin töissä työn ulkopuolinen elämä kärsii enemmän kuin toisissa.

Erityisesti vuorotyötä tekevillä työvuorojen mahdollinen epäsäännöllisyys ja ennakoimattomuus vaikeuttavat ajankäytön suunnittelua. Vuorotyölistojen tulisikin olla hyvissä ajoin tiedossa.

Matkatyö lienee viime vuosina vähentynyt tietoliikenneyhteyksien kehittymisen ja ympäristövaikutuksia korostavien asenteiden myötä. Monella se kuitenkin edelleen hankaloittaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Työntekijällä tulisikin olla mahdollisuus vaikuttaa matkojen ajankohtiin, ja palautuminen matkoista tulisi varmistaa kohtuullistamalla työmäärää ja päivien pituutta.

 

Lähteet: Työ & elämä – Opas työpaikoille työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi. Työterveyslaitos 2016.
Perheystävälliseksi työpaikaksi! -kouluttajan työkalupakki
Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka
Työelämä on avain syntyvyyden nousuun – suomalaiset haluavat työhön lisää joustavuutta ja vähemmän epävarmuutta, HS 10.1.2019

Lue myös: Perhetaseajattelu huomioi työntekijän elämäntilanteet

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuva: Pixabay

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *