Työkyky mielenterveyden näkökulmasta

Facebooktwitterlinkedin

Mitä on mielenterveys? Maailman terveysjärjestö (WHO 08/2014) on määritellyt mielenterveyden yksilön kyvyksi huomioida oman potentiaalinsa ja käyttää sitä. Ihminen tulee toimeen jokapäiväisessä elämässä esiintyvien stressitekijöiden kanssa, kykenee tekemään työtä tuotteliaasti ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan.

Monilla foorumeilla on keskusteltu ja kirjoiteltu, kuinka meidän tulisi kiinnittää huomiota mielenterveyden edistämiseen ja mielenterveyden haasteiden ennaltaehkäisemiseen. Tänäkin vuonna eläkevakuutusyhtiöt ja työterveyshuollot ovat julkistaneet tilastolukuja mielenterveyssyistä eläköityneiden tai sairauslomalle jääneiden määrän kasvusta.

Organisaation jokaisella yksilöllä – niin tiimeillä kuin esimiehilläkin – tulisi olla riittävästi tietoa kriisi- ja mielenterveys- sekä päihdeteemoista, unohtamatta normaalien stressitekijöiden tunnistamista. Silloin organisaatiossa on lupa keskustella myös mielenterveyden ylläpitämisestä samaan tapaan kuin puhumme fyysisestä hyvinvoinnistamme.

Meille on luontaista keskustella siitä, mitä ruokaa olemme syöneet ja mitä liikuntaa olemme harjoittaneet hyvinvointia vahvistaaksemme. Yhtä luontevia puheenaiheita voisivat olla myös riittävä uni, ihmissuhteet ja lepo. Kuinka olemme pitäneet huolta tauotuksesta työpäivien aikana?

Olemmeko voineet kertoa tiimikaverille tai esimiehelle mieltä kuormittavista tekijöistä ilman pelkoa leimaantumisesta ”höperöksi” tai ”heikoksi”?

Sukupuolesta ja iästä riippumatta kohtaamme elämässä mieltä ja kehoa kuormittavia tapahtumia tai tekoja. Mahdollisuus jakaa ne työ- tai siviilielämän ihmisten kanssa on tärkeää mielemme hyvinvoinnille. Toisinaan voi riittää jo toteamus: ”Kotona on raskasta, mutta en halua puhua siitä nyt enempää. Älä ihmettele, jos muistini pätkii tai vaikutan keskittymiskyvyttömältä.” Silloin ei tarvitse käyttää liiallista energiaa omien tunteiden piilotteluun, vaan on mahdollisuus keskittyä itse työntekoon raskaasta elämäntilanteesta huolimatta.

Mielenterveyteen ja sen haasteisiin liittyy vahvasti ymmärrys siitä, että me työikäiset kohtaamme nyt ja tulevaisuudessa mieltämme kuormittavia elämäntilanteita niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Lisäksi meillä olisi hyvä olla mielen vahvuutta keskusteluun siitä, miten voimme haasteista huolimatta suoriutua työstämme riittävän hyvin. Toisinaan tarvitsemme sairauslomaa, mutta suurimmaksi osaksi selviämme ystävien, työtovereiden, työtehtävien keventämisen, työterveyshuollon palvelujen, yksilö- tai ryhmätyönohjauksen sekä erilaisten valmennusten ja koulutusten turvin.

Pahinta mielenterveyden haasteissa tai elämänkriiseissä on jättäytyä tai tulla jätetyksi yksin. Tuen tarjoaminen ei vaadi työnantajalta, esimieheltä, tiimiltä ja yksittäiseltä työntekijältä ihmetekoja vaan ennen kaikkea rohkeutta.

Tekstin kirjoittaja kasvatustieteiden maisteri, psykiatrinen sairaanhoitaja, tohtorikoulutettava (aikuiskasvatustiede, Turun yliopisto) Johanna Vilppola on työhyvinvoinnin ja kriisityön asiantuntija työhyvinvointipalveluja tarjoavasta Treili Oy:stä.

Facebooktwitterlinkedin

Yksi kommentti aiheesta “Työkyky mielenterveyden näkökulmasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *