Tunteiden johtaminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn perusta, väittää Camilla Tuominen.

Haluatko johtaa tunteita työpaikallasi? Aloita itsestäsi. Siinäkin tapauksessa, että mielesi tekisi kohdistaa huomio toisiin.

– Jos ei osaa tunnistaa tai ymmärrä omia tunteitaan, miten voisi tunnistaa toistenkaan tunteita? tunnekouluttaja Camilla Tuominen huomauttaa.

Tässä lajissa ei jaeta pikavoittoja, vaan Tuominen kuvaa prosessia elämänmittaiseksi matkaksi.

– Ydinasia on uskaltaa pysähtyä omien tunteiden äärellä ja oppia tunnistamaan niitä. Silloin paha olo ei ole tunnistamaton mössö.

Esimerkiksi stressi on usein epämääräinen yleisnimitys, mutta sitä voi alkaa tarkastella pohtimalla, mikä itseä stressaa ja ahdistaa. Onko työtä liikaa, vai onko se liian vaikeaa? Joudunko toimimaan liian yksin, vai enkö koe hallitsevani työtäni?

Töistä palattuaan voi olla huonolla tuulella, vaikka kotona ei olisikaan tapahtunut mitään erikoista. Silloin omia tuntemuksiaan voi tarkastella pohtien, missä syy on. Oliko päivällä sellaisia tunteita, joita en silloin käsitellyt ja jotka purkautuvat vasta kodin turvallisessa ympäristössä?

Ole läsnä ja kuuntele

Kun ensin on oppinut tunnistamaan omia tunteitaan, ne on helpompi tunnistaa myös muissa.

Toisen ihmisen tunteiden kohtaamiseen tai johtamiseen Tuomisella ei valitettavasti ole antaa yhtä yleispätevää ohjetta.

– Usein kuitenkin toimii se, että on läsnä ja kuuntelee. Kun olet kuunnellut, voit vaikka toistaa kuulemasi ja varmistaa toiselta, oletko ymmärtänyt hänet oikein.

Jo tunne siitä, että on tullut kuulluksi ja huomatuksi, yleensä helpottaa ihmisen oloa.

Toinen neuvo on kysyä aina yksi kysymys ennen reagointia. Silloin osoitat kiinnostuksesi toista kohtaan – että olet nähnyt ja kuullut hänet. Vastauksesta saat hyvää lisätietoa reagoinnin tai päätöksen tueksi. Jos tilanne on ”mennyt tunteisiin”, saat samalla hetken aikaa rauhoittua ja pystyt vastaamaan rauhallisemmin.

– Jos opimme ymmärtämään tunteiden kieltä faktatiedon lisäksi, meistä tulee paljon parempia johtajia ja esimiehiä. Lisäksi pystymme kohtaamaan ihmisiä esimerkiksi asiakastapaamisissa tai kotona aivan eri tavalla, Tuominen korostaa.

Käyttäydy töissä ihmisiksi

Camilla Tuominen pitää tunteiden johtamisen taitojen opettelua suorastaan kansalaisvelvollisuutena.

– Omaa pahaa oloansa ei saa kaataa toisten päälle, vaan tunteitaan pitää pystyä tarkastelemaan ja purkamaan viisaasti.

Tuominen perää ylipäänsä inhimillistä käytöstä työyhteisöihin. Toista pitää kohdella kuten itsekin haluaisi tulla kohdelluksi.

Vaikka vastuu on jokaisella työyhteisön jäsenellä, erityisen tärkeään rooliin nousevat esimiehet. He voivat aloittaa luottamuksen ilmapiirin rakentamisen ja näyttää esimerkkiä. Ja tässä kuvioon astuu kilpailukyky.

– Eihän mikään yritys pärjää, jos se ei kehity ja uudistu, Tuominen huomauttaa.

Tarvitaan hänen mukaansa turvallisuudentunnetta, jotta työntekijät uskaltavat käyttää koko potentiaaliaan – kuten rohkeutta ilmaista hulluimmatkin ideansa tai kertoa ongelmista heti, kun ne on huomattu.

Tuominen toteaa, että turvattomassa ympäristössä on aivan viisasta miettiä sanomisiaan ja himmailla ideoidensa kanssa. Myöskään ongelmia ei uskalleta tuoda ajoissa esille, jos viestintuoja ammutaan.

– Haavoittuvaisuuden osoittaminen ja aitous ovat lahja työympäristölle. Jokaisen kannattaa miettiä viisaasti, kenelle tuon lahjan antaa, kuten Brené Brown on hyvin ilmaissut. Sitäkin voi pohtia, että jos työpaikan arvot ja käytöstavat ovat huonot, onko se silloin oikea paikka olla ja elää kahdeksan tuntia päivässä.

Tunteiden johtamisen vaikutusta on Tuomisen mukaan hankala saada tilastoihin näkyväksi.

– On vaikea mitata, kuinka monta parempaa ideaa jäi kertomatta pelon vuoksi.

Toisaalta esimerkiksi ohjelmistojätti Googlessa tehty tutkimus osoitti, että juuri psykologinen turvallisuus oli parhaita tiimejä yhdistävä ominaisuus.

– Ihmiset saivat olla inhimillisiä omia itsejään, ja vaikeistakin asioista uskallettiin puhua.

Hyvä olo läikkyy kotiin

Camilla Tuominen on itse hyvä esimerkki siitä, että tunteiden johtamisen hyöty näkyy myös omassa hyvinvoinnissa eikä pelkästään tulevaisuuden kilpailukykynä.

Tunnejohtamisesta luennoiva kauppatieteiden maisteri elää, kuten opettaa. Aina näin ei ole ollut.

– Nuorena konsulttina en osannut johtaa tunteita ollenkaan. Minulla oli hieno ura, ja yhteiskunnan mittareilla kaikki oli kuten pitikin, mutta olin onneton. Yritin olla viileämpi ja hillitympi kuin olen.

Seitsemän vuotta sitten Tuominen irtisanoutui. Hän koki, ettei voinut silloisessa työpaikassaan olla kokonainen itsensä tunteineen.

Vielä tuolloin tunteita pidettiin yritysmaailmassa haihatteluna, mutta nykyisin Tuominen on kysytty luennoija, ja suuret suomalaisyritykset ovat kutsuneet häntä puhumaan työyhteisöilleen.

– Nyt olen onnellisempi kuin koskaan. Olemalla aito olen löytänyt ihmisiä, jotka ajattelevat kanssani samoin.

Hyvän työelämän vaikutus läikkyy myös kotiin. Kolmen teinipojan äiti ei enää palaa töistä stressaantuneena ja puolikuolleena. Kotonakin jaksaa silloin esittää sen ylimääräisen kysymyksen ennen reagointia.

Ensiaskeleet omien tunteiden tuntemiseen:

1. Pysähdy.
2. Tunnista ja nimeä tunteesi. Niitä voi olla useita, sekä positiivisia että negatiivisia.
3. Ymmärrä linkityksiä tunteiden, ajatusten ja tekojen välillä.
4. Mitä pientä voit muuttaa tai tehdä seuraavalla kerralla toisin? Hyödynnä oppimaasi seuraavassa vastaavassa tilanteessa.

 

Ihminen pärjää mössötaidoilla

”Mössötaidot” ovat Camilla Tuomisen mukaan tulevaisuudessa ihmisen valtti työmarkkinoilla.

Kun tietomassojen käsittely on jätetty teknologian ja tekoälyn hoidettavaksi, ihminen saa keskittyä siihen, missä on parhaimmillaan.

Näistä ominaisuuksista Tuominen käyttää sanaa ”mössötaidot”, koska niitä on hankala kuvata tarkasti tai laittaa Exceliin.

Yhteistä mössötaidoille on, että toiminnalle ei voi antaa selkeitä ohjeita, vaan ihmisen on käytettävä esimerkiksi tunneälyään ja luovittava tilanteissa sen mukaisesti. Kyse on enemminkin asenteista kuin varsinaisista taidoista – samoin kuin tunteiden johtamisessa.

Lisää aiheesta: Johda tunteita, menesty työelämässä. Camilla Tuominen. (Tammi, 2018.)