Tampereen yliopiston tietojohtamisen apulaisprofessori Henri Pirkkalainen tutkii sovellusten ja laitteiden jatkuvan käytön haittavaikutuksia. Pahimmillaan taukoamaton kännykän näpertely voi hänen mukaansa johtaa teknostressiin.
– Teknostressi on todellinen ilmiö, jolla on useita haittavaikutuksia. Teknostressi heikentää työtehoa, vähentää työhyvinvointia, aiheuttaa unettomuutta ja pahimmillaan jopa loppuun palamista. 24/7 saatavilla oleminen ja monen eri median samanaikainen seuraaminen ilmenee myös keskittymiskyvyn heikkenemisenä, Pirkkalainen toteaa.
Teknostressi vaikuttaa laajasti ihmisen kehoon, käyttäytymiseen ja aivoihin. Keskeytykset panevat aivot prosessoimaan, miten muuttuviin tilanteeseen tulee reagoida. Teknoaddikti on ympäri vuorokauden alkukantaisessa pakene tai taistele -valmiudessa.
Kuormitus on monen tekijän summa
Henri Pirkkalainen muistuttaa, että teknologian käyttöön liittyvä stressi on usein monen tekijän summa. Vaikkei sen kaikkia syntymekanismeja tunnetakaan, stressin ja teknologian suurkulutuksen välillä on havaittu selkeitä linkkejä.
Jatkuva saatavilla oleminen merkitsee sitä, että teknologiaa käytetään suurimman osaa vuorokautta ja samanaikaisesti on päällä monia medioita, kuten useita sähköpostitilejä ja sosiaalisen median alustoja.
– Työpäivästä saattaa mennä useita tunteja teknologian aiheuttamisista keskeytyksistä toipumiseen. Työpäivä voi katketa kymmeniä kertoja, kun pitää vastata sähköpostiin, puhelimeen tai yksityisviesteihin. Yhdestä keskeytyksestä palautuminen voi viedä jopa kymmeniä minuutteja, Pirkkalainen havainnollistaa.
Teknologia voi koukuttaa samalla lailla kuin pelaaminen: Viestimistä saa periaatteessa jatkuvasti pieniä palkintoja, kun joku peukuttaa tai reagoi muuten myönteisesti. Tykkäykset lisäävät hyvää oloa ja toimivat virikkeinä ja palkintoina aivoille.
– Vielä 15 vuotta sitten ihmisten elämä oli nykyistä selkeämmin lokeroitu eri osa-alueisiin, kuten työhön ja vapaa-aikaan. Tietoliikenneyhteyksien käyttäminen merkitsi fyysistä siirtymistä työpisteelle. Nyt kone kulkee mukana ja teknologian käyttö työ- ja vapaa-ajan tarpeisiin menevät päällekkäin.
Jatkuva läsnäolo varmistaa töiden sujumisen tiettyyn rajaan asti. Pikapalkinnot vaimentavat hälytyskellojen äänen. Ihmisen pääkoppa ei ole kuitenkaan rakentunut pitkäkestoiseen päällekkäisyyksien vaatimaan jonglööraukseen. On kuluttavaa lokeroida kaiken aikaa mielessään, mihin mikin asia liittyy.
Teknostressi ei katso ikää
Moni toki osaa vetää rajansa niin, etteivät ongelmat kulminoidu. Jos altistuu teknologian käytölle huomattavasti enemmän kuin muut, on kuitenkin aika todennäköistä, että kohtaa myös useammin stressaavia tilanteita.
– Kyse on pohjimmiltaan omista valinnoista. Moni ajautuu silti pattitilanteeseen huomaamattaan. Näin korona-aikana tarve käyttää it-välineitä on suurempi kuin koskaan. Ihmiset haluavat olla yhteydessä muuhun maailmaan, Pirkkalainen huomauttaa.
Toisin kuin voisi olettaa, teknostressi ei ole vain nuorempien ikäluokkien ongelma vaan koskee kaiken ikäisiä. Tapa kokea stressiä saattaa vain vaihdella ikäryhmittäin. Varttuneemmat ikäluokat kipuilevat voimattomuuden tunteen kanssa, kun eivät osaa käyttää vaikkapa verkkopankkia kunnolla. Nuoremman polven ahdistusta ehkä lisää sosiaalinen paine, kun oma elämä ei näyttäydykään vertailuissa samanlaisina sulokuvina kuin kavereiden Instagram-julkaisuissa.
– Teknostressi ja työnarkomania kulkevat osittain käsi kädessä. Tietotekniikan liiallista työkäyttöä tutkitaankin usein liiallisen työnteon lähtökohdista. Ihmiset tarvitsevat teknostressistä paremman kokonaiskuvan kuin että kaikki on ok, kun vähennät käyttöä. Itse kehitettyä ongelmaa voi olla vaikea tunnistaa, Pirkkalainen toteaa.
Näin ehkäiset teknostressiä
- Pidä tietotekniikan käyttötaitosi ajan tasalla, jotta pystyt tekemään teknologialla sen, mitä haluat, ja saat siitä irti tavoittelemasi hyödyn. Taitojen riittämättömyys voi synnyttää negatiivisen tunnekoukun. Voimattomuuden tunne lisää stressiä.
- Kehitä medialukutaitoasi siten, että pystyt tunnistamaan itsellesi tärkeitä ja oikeellisia informaatiolähteitä sekä välttämään disinformaation eli harhaanjohtavan tiedon aiheuttamaa kuormitusta.
- Tutkiskele asennoitumistasi yllättävissä ja stressaavissa teknologian käyttötilanteissa. Positiivisella asenteella on sama myönteinen vaikutus kuin riittävillä it-taidoilla. Vastaavasti negatiivinen asenne paisuttaa stressiä entisestään.
- Mieti missä, kuinka paljon ja milloin käytät teknologiaa. Kuormittavia tilanteita voi ehkäistä omilla valinnoilla. Näin voit sekä säilyttää hallinnan kokemuksen että luoda omat rutiinisi tietotekniikan käyttöön. Teknostressiä voi ehkäistä, kun organisoit tekemisesi.
Neuvot antoivat apulaisprofessori Henri Pirkkalainen Tampereen yliopistosta ja apulaisprofessori Markus Salo Jyväskylän yliopistosta.
Näin koronaikana tulee päivittäinen ruutuaika melko suureksi eri laitteilla, aplikaatioilla ja foorumeilla. Sähköpostit, teamsit, zoom, moodle, face, insta, YouTube ja muu some. Taidan kuulua riskiryhmään tässäkin asiassa…