Tehostettu ilmanvaihto voi ehkäistä koronatartuntoja

Facebooktwitterlinkedin

Puhdas ilma on keskeinen osa hyvinvointia. Terveydelle haitallisia tai vaarallisia epäpuhtauksia ilmassa aiheuttavat paitsi liikenteen ja teollisuuden päästöt myös pieneliöt. Uusin uhka on koronavirus.

Ilmanvaihdolla on keskeinen rooli mahdollisten sisäilmassa olevien virusten poistamisessa, ja riittävä jatkuva ilmanvaihto vähentää altistusta, sanoo eurooppalaisten LVI-järjestöjen liitto REHVA.

Se julkaisi yhteenvedon koronaviruksen leviämisestä ja torjunnasta rakennuksissa maaliskuussa. LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen on koonnut ohjeet Finvacin sivuilla olevaan blogiinsa.

REHVA-liiton ohjeiden mukaan ilmanvaihtokanavien puhdistuksella ei ole merkitystä viruksen leviämisessä, koska pienet hiukkaset kulkevat ilman mukana eivätkä tartu pintoihin. Ulkoilma ei myöskään ole virusten lähde. Palautusilmaa eli tuloilmaan sekoitettavaa huoneesta poistettavaa ilmaa ei tulisi käyttää.

Tehostetaan ilmanvaihtoa

Suomalaisissa rakennuksissa on Seppäsen mukaan yleisesti tehokas ilmanvaihto. Rakennusten ilmanvaihdolle asetettu yleinen vaatimus on, että ilmaa vaihtuu vähintään 6 litraa sekunnissa henkeä kohti.

– Esimerkiksi luokkahuoneissa tämä merkitsee, että ilman tulisi vaihtua 3–4 kertaa tunnissa. Asunnoissa riittää noin 0,5–1 kertaa tunnissa, kertoo Seppänen.

Ikkunatuuletusta voidaan käyttää ilmanvaihdon lisäämiseksi, erityisesti painovoimaisen ilmanvaihdon kohteissa. Kosteus tai lämpötila eivät vaikuta virukseen, kun on kyse normaaleista huoneilman olosuhteista.

Voiko ilmanpuhdistin vähentää altistumista koronavirukselle?

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen liiton kokoamien ohjeiden mukaan huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla voidaan vaikuttaa viruspitoisuuteen huoneilmassa edellyttäen, että suodatin on HEPA-tasoa.

Ilmanpuhdistimiin perehtynyt tutkija Hanna Leppänen THL:sta muistuttaa kuitenkin, että tutkimusta SARS-tautia aiheuttavasta viruksesta ja uudesta koronaviruksesta on vielä erittäin vähän.

– Ilmanpuhdistin voi soveltua viruksen vähentämiseen sisäilmasta, kun huomioidaan tähän soveltuvat puhdistustekniikat, laitteiden huolto sekä laitteiden asettelu puhdistettavassa tilassa.

Virusten tuhoamisessa syntyy haitallisia yhdisteitä

Mekaaninen suodatus (HEPA ja ULPA-suodattimet) ja adsorptio (esim. aktiivihiilisuodatin) poistavat tutkimusten mukaan hiukkasmaisia epäpuhtauksia, joihin viruksetkin luetaan. Nämä tekniikat ovat sähkösuodatusta turvallisempia.

– UV-säteilyä käytetään yleisesti virusten tuhoamiseen laboratorioissa, elintarviketeollisuudessa ja leikkaussaleissa. Tekniikassa on kuitenkin otettava huomioon siinä syntyvät sekundääriepäpuhtaudet, kuten otsoni, jolla on tutkimusten mukaan havaittu haitallisia terveysvaikutuksia, Leppänen sanoo.

Virusten tuhoamiseen on myös muita tehokkaita menetelmiä, mutta niissäkin syntyy haitallisia yhdisteitä, kuten formaldehydiä, asetaldehydiä, typenoksideja, vaarallisia varattuja partikkeleita, ultrapieniä hiukkasia ja otsonia.

Ionisointi ei sovi virusten torjuntaan

Jos laitteessa on virusten tuhoamisen mahdollistavan tekniikan lisäksi mekaaninen suodatus ja adsorptio, voi laite poistaa sivutuotteina syntyneet epäpuhtaudet. Leppänen suosittaa, että tällaista laitetta harkittaessa tulisi laitteen valmistajalta pyytää VTT:n raportti, jossa asia on varmistettu.

Leppäsen mukaan ionisaattorit eivät sovi virusten torjuntaan, sillä ne perustuvat varattujen ionien levittämiseen ilmaan ja niiden sitoutumiseen hiukkasiin eli tässä tapauksessa virukseen, jolloin viruksista tulee varautuneita. Varautuneet virukset voivat kiinnittyä pintoihin, kuten seiniin, lattioihin ja huonekaluihin.

Laitteiden huollon ja puhdistuksen lisäksi tulee miettiä tarkkaan, minne ilmanpuhdistimen sijoittaa.

– On varmistettava, että laite ei puhalla likaisesta puhtaaseen päin, jotta virusta ei väärällä sijoittelulla levitetä huoneessa. Myös mahdolliset katvealueet, joihin ilmanpuhdistin ei yllä, tulee huomioida riittävällä laitteiden määrällä ja oikealla asettelulla.

Ilmanpuhdistin työpaikalle?

Olisiko nyt syytä käyttää ilmanpuhdistinta sellaisissa tiloissa, joissa ihmisiä kokoontuu, esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla?

Työtilojen asiantuntija, johtaja Sanna Lappalainen Työterveyslaitoksesta ei sitä suosita.

– Arvioni tässä vaiheessa on, että ensisijaista olisi, että yleisilmanvaihtojärjestelmän toimivuus on hyvä. Kiinteistöhuollon kannattaa tarkistaa ilmanvaihdon tehot ja käyntiajat, kun etätöistä palataan toimistoille.

Kun tiloissa noudatetaan annettuja hygienia- ja muita ohjeita, kuten mahdollisia henkilörajoituksia ja turvavälejä, Lappalainen ei näe tarvetta paikallisille ilmanpuhdistimille.

– Niiden teho verrattuna yleisilmanvaihtoon on yleensä pieni. Lisäksi tieteellisiä julkaisuja ilmanpuhdistimien vaikutuksista sisäilman viruksiin ei juurikaan löydy, eli emme tiedä riittävästi niiden toimivuudesta työpaikkaolosuhteissa tässä tilanteessa.

Otsonointi on terveysriski

Lappalainen muistuttaa, ettei otsonaattoreita käytettäisi koronaviruksen torjuntaan.  Niitä markkinoidaan kuluttajille muun muassa virusten torjuntaan työ- ja asuintiloista, autoista tai rakenteista, kerrotaan Työterveyslaitoksen sivulla. Otsonoinnin tehokkuudesta virusta vastaan ei ole tutkittua tieteellistä näyttöä, ja pahimmillaan otsonaattorin käyttö voi aiheuttaa hengenvaaraa.

 

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuva: Shutterstock

 

Lisätietoa: Olli Seppäsen blogi

Lue myös: Puhtaampaa ilmaa koneistajille 

Parta ja tupakka pois asbestipurkajilta

 

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *