Tässä on TTT-lehden toimitusneuvosto

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

TTT-lehden toimitusneuvosto aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Katse on tulevaisuudessa, työn kokonaisvaltaisessa kehittämisessä.

 

Antti Leino2 (1)_pieniTyösuojelupäälliköt ry, varapuheenjohtaja Antti Leino

Millainen on työpaikkojemme turvallisuuskulttuuri: mikä on hyvin, missä on kehittämistä?
TYÖPAIKOILLA YMMÄRRETÄÄN ja hyväksytään turvallisen tekemisen tavoite. Katkos näkyy vielä tavoitteen ja käytännön toimien välillä. Turhan usein turvallisuuden kehittäminen on yksittäisten aktivistien tekemisen varassa. Helppoja voittoja olisi tarjolla, kun työpaikoilla pysähdyttäisiin, kartoitettaisiin ja puitaisiin säännöllisesti työn vaarat läpi ja sovittaisiin yhteiset toimintatavat. Näin syntyisi kuin itsestään myös työpaikan riskien arviointi, joka vielä puuttuu 90 prosentilta työpaikoista.

Kuva: Skanska

 

Antti Koivula_pieniTyöterveyslaitos, pääjohtaja Antti Koivula

Miten digitalisaatio muuttaa työterveyshuoltoa ja työturvallisuutta – vai muuttaako?
DIGITALISAATIO MUUTTAA työelämää – ja samalla työterveyshuoltoa ja -turvallisuutta – radikaalisti. Se vaikuttaa siihen, miten ja missä työtä tehdään ja millaista osaamista työntekijät tarvitsevat. Se murtaa perinteisiä toimintamalleja ja luo uusia mahdollisuuksia. Digitalisaatio, kuten muutkin työelämän suuret muutokset, punnitsevat luottamuspääoman. Ne organisaatiot, joissa johdon ja henkilöstön välinen luottamus on vahva, selviävät uudistuksista parhaiten. Niissä uudet mahdollisuudet osataan nähdä, ja niihin uskalletaan tarttua – ja oppia matkan varrella.

Kuva: TTL

 

 

 

 

Eläketurvakeskus, viestintäjohtaja Kati Kalliomäki

Miten työhyvinvointi ja eläkeuudistus liittyvät toisiinsa?
SUOMALAISET ELÄVÄT entistä pidempään, joten on loogista, että myös työssä vietettyjen vuosien määrä kasvaa. Eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria, ja se tehdään yhtäältä nostamalla eläkeikää ylöspäin ja toisaalta taloudellisilla kannustimilla. Mikään laki, pakko tai raha ei kuitenkaan auta, jos ihminen ei kerta kaikkiaan halua käydä töissä. Sen vuoksi on tavattoman tärkeää voida työssä hyvin. Kun töitä tehdään entistä kauemmin, työhyvinvoinnin merkitys kasvaa vielä entisestään.

Kuva: ETK

 

 

 

 

 

Lasse_Kytomaki_pieniAluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet/työsuojelun vastuualueiden yhteisen viestinnän koordinaattori, ylitarkastaja Lasse Kytömäki

Mihin ongelmiin työsuojeluvalvonta lähivuosina erityisesti pureutuu ja miksi?
TYÖSUOJELUVALVONNAN keskiössä on tukea työpaikan omaa turvallisuustoimintaa sekä vähentää työtapaturmia, työn aiheuttamaa kuormitusta, ammattitauteja ja harmaata taloutta. Erityisesti pureudutaan psykososiaaliseen kuormitukseen ja työpaikkojen mahdollisuuteen hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta kuormituksen arvioinnissa.Valvonnan painopisteet ovat nousseet esiin työsuojeluhallinnon toimiympäristöanalyysin perusteella. Valvonta kohdistetaan pääasiassa riskiperusteisesti niille toimialoille, joilla esiintyy merkittävimpiä työturvallisuusriskejä.

Kuva: Jorma Ukkola

 

Esa_Kivisoja_pieniSuomen Työsuojelualan Yritysten Liitto, varapuheenjohtaja Esa Kivisoja

Mitkä ovat henkilönsuojainten käytön suurimmat haasteet työpaikoilla, ja mitä asialle on tehtävissä?
NÄKISIN, ETTÄ suojainten oikea käyttö on suurimpia haasteitamme. Tietoa suojainten käyttöajan rajoituksista sekä niiden huoltamista ja säilytystä pystymme koulutuksella vielä selvästi parantamaan. Apuna ovat esimerkiksi Työterveyslaitoksen Suojainasiantuntija-koulutus ja STYL ry:n interaktiivinen sovelluspohjainen Suojainpassi-koulutus. Molemmat voi suorittaa verkossa, moduulimuotoisina kokonaisuuksina, kuten hengityksen suojaus, kuulonsuojaus ja niin edelleen. Käyttäjän tulee aina huolehtia suojaimen oikeasta käytöstä, huollosta ja säilytyksestä.

Kuva: Teemu Järventie Oy / Teemu Järventie

 

 

Harri_Hellsten-002_pieniSuomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén

Millä tasolla ovat pk-yrittäjien ja pk-yrityksissä työskentelevien työhyvinvointi ja työturvallisuus?
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN Työolobarometrin mukaan työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat pienissä ja keskisuurissa yrityksissä hyvällä tasolla. Alakohtaisia vaihteluita toki on. Työturvallisuuteen halutaan kiinnittää huomiota. Yrittäjät jaksavat töissä aika hyvin, vaikka työviikot ovat paljon pidempiä kuin palkansaajilla ja lomaa on huomattavasti vähemmän. Kaksi kolmasosaa yrittäjistä arvioi työkykynsä hyväksi, kun asiaa kysyttiin keväällä 2014 julkaistua Työhyvinvointibarometriä varten.

Kuva: Jarkko Övesti / Tosikuva Oy

 

 

 

SannaSinkkila1_2_pieniTapaturmavakuutuskeskus, viestintäpäällikkö Sanna Sinkkilä 

Miten Suomen työpaikkatapaturmien määrä sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa?
TYÖTAPATURMATILASTOJEN vertailu eri maiden välillä on vaikeaa, määritelmissä ja tiedonkeruutavoissa on eroja. Meillä sattuu kuolemaan johtavia työtapaturmia työtä tekevien määrään suhteutettuna vähän Euroopan keskiarvotasoon verrattuna: vuonna 2013 Euroopassa luku oli 1,8 ja Suomessa 0,9 sataatuhatta henkilöä kohden. Kaikkiaan Suomessa sattuu työtapaturmia enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että meillä on tehokas rekisteröintijärjestelmä – ja pohjoinen ilmasto liukkaine vuodenaikoineen.

Kuva: TVK

 

 

Sisällön koonnut: Merja Karjalainen

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *