Blogi

Supermiehistä ja yrittäjistä – ja niistä, joilla yöpukuna on työpuku

Työtä tekevä ja yhteiskunnan talouden rattaita pyörittävä yrittäjä on nyt suosiossa.

Onkin tärkeää, että yrittäjien työtä arvostetaan. Liian sitkeässä ovat olleet ennakkoluulot tyypistä, joka repii kannattavuutta millä hinnalla tahansa ja joka on jotenkin sukua riistäjälle. Tahi niin kuin oman lapsuuteni yrittäjäperheessä, kun kylän rouva loihe lausumaan, että meidän perheellä on varmaan kultaharkkoja sängyn alusetkin täynnä. No, ei ollut ei, kuljetusyrittäjän tyttärenä tiedän, miten helposti lomareissut peruuntuvat ja minkä kaiken edelle työ voikaan mennä – ilman, että tuottaa sen kummempaa materiaalista hyvää kuin muukaan työssäkäynti.

Yrittäjän jaksamisen kannalta on varmasti tärkeää, että työtä arvostetaan ilman turhaa kateutta. Pieni vaarakin tässä piilee. Voi olla, että yrittäjän ammatillinen ihanne, tavoiteltu ammatti-identiteetti, on reipas ja työtä pelkäämätön, rohkea, riskejäkin ottava ja intohimoinen osaaja.

Toivottavasti mukaan ei kuulu supermies-efektiä. Eläkevakuutusyhtiön toteuttaman tutkimuksen mukaan osa yrittäjistä nimittäin liioittelee omaa jaksamistaan. Tämä mediassa supermies-efektiksi nimetty ilmiö voi estää yrittäjää näkemästä oman jaksamisensa heikentymistä. Vaikka työssä innostuminen ja siihen uppoutuminen tukevat työssä jaksamista, omista resursseista huolehtiminen saattaa unohtua.

Naiset työssä -hanke tiedusteli keväällä naisyrittäjiltä avoimessa verkkokeskustelussa, mitä yrittäjänaisen tulee tietää työkyvystä ja voimavaroista. Vastaukset ja niissä kuvatut tarpeet luovat kuvaa yrittäjien työelämästä:

”Oikeastaan et ole ikinä täysin vapaalla. Toisaalta yrittäjyys antaa sellaista vapautta, mitä työntekijänä et saa. Saat päättää kaikesta itse mutta myös elää päätösten kanssa, hyvien ja huonojen. Silti en vaihtaisi päivää pois…paitsi ehkä ne pari jotka olen kipeenä joutunut olemaan töissä…semmosta se yrittäminen mun silmissä on.”

”15 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa, se vaan on ihan liikaa ihmisen jaksamiselle.”

”Työn määrä ja jatkuva huolehtiminen rahasta veivät burn outiin alle 10 vuodessa.”

”Verkostoidu: huomaat, että muilla on ihan samantapaisia ongelmia. Niistä puhuminen ainakin auttaa ellei tuo jopa ratkaisuehdotuksia.”

”Hyvä fyysinen työkyky edistää yrittäjänaisen jaksavuutta.”

 

Vapaamuotoinen yrittäjien kanssa käyty keskustelu myötäilee aiempien tutkimusten tuloksia: työajat ja toimeentulon epävarmuus nakertavat jaksamista, mutta työssä on myös imua ja toimenkuva itsenäinen.

Oikeastaan ratkaisut ovat – niin kuin ärsyttävän usein ratkaisuilla on tapana olla – yksinkertaisia. Meille jokaiselle tekee hyvää suunnitella ajankäyttönsä. Kannattaako lomareissu oikeasti perua yhden työkeikan vuoksi? Meneekö asiakkuus saman tien, vai onko asia sovittavissa tai vaikka delegoitavissa yrittäjäkollegalle?

Siitä päästäänkin seuraavaan asiaan – verkostoihin. Me emme elä emmekä yritä yksinämme maailmassa. Yrittäjäjärjestöön kannattaa mennä mukaan tai vaikka maksuttomaan Työpaikkojen työhyvinvointiverkostoon.

Pistä hinnat kohdalleen. Ota selvää, mitä muut pyytävät vastaavasta työstä, eli älä tee liian halvalla.

Ja sitten ehkä se kaikkein tärkein: suuntaa mieli onnistumaan. Keskity hyvään ja kasvata sitä. Työssä ja työn ulkopuolella tällainen asenne tekee suorastaan ihmeitä.

 

Teksti: Anne Salmi

Kuva: Mauri Helenius

Anne Salmi toimii erityisasiantuntijana Työterveyslaitoksessa ja työskentelee Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (SOLMU) -koordinaatiohankkeessa. Lisää aiheesta: www.ttl.fi/kykyviisari

Lue yrittäjänä työskentelevien kommentteja ja kerro omasi Työpiste-verkkolehden sivulta.

 

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje