Suolistosairaus heikentää asemaa työelämässä

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Tulehdukselliset suolistosairaudet lisääntyvät, ja osalla potilaista ne hankaloittavat työhön osallistumista. Pitkäaikaissairaiden hoidossa olisi kehitettävää.

Suomessa on noin 50 000 tulehduksellista suolistosairautta eli IBD:tä sairastavaa, ja vuosittain yli 2 000 saa sairausdiagnoosin. Yleisimmät IBD-sairaudet ovat haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti.

Oireita voivat olla muun muassa vatsakivut, ruokahaluttomuus, tarve päästä usein vessaan, verinen ripuli tai ummetus, väsymys, laihtuminen ja kuume. Sairaus esiintyy yleensä aaltoillen.

Syytä sairastumiseen ei tiedetä. Koska IBD on yleisempää länsimaissa kuin kehittyvissä maissa, syitä on etsitty muun muassa ruokavaliosta, antibioottien käytöstä sekä hygieniatasosta.

Sairauspoissaoloja ja kuluja

IBD:tä ja muita suolistosairauksia sairastavien etujärjestö Crohn ja Colitis ry oli mukana, kun vuonna 2017 selvitettiin IBD- ja reumasairauksien aiheuttamia poissaoloja työstä sekä niistä yksilölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle syntyviä kustannuksia.

Sairastuneet pärjäävät töissä vaihtelevasti.

– IBD on yksilöllinen sairaus, eikä sen vaiheita voi yleensä ennakoida. Aaltoileva taudinkuva on haastava, sillä välillä on pitkiä hyviä aikoja, mutta sitten sairaus aktivoituu. Sairauden takia voi joutua uudelleenkouluttautumaan tai etsimään toisenlaisen työnkuvan, toteaa Crohn ja colitis ry:n viestintäpäällikkö Renja Nikula.

– Ja vaikka IBD ei suoranaisesti vaikuttaisi työntekoon, siihen liittyvät liitännäissairaudet, kuten nivelkivut, voivat aiheuttaa haasteita työelämässä.

Sairaus voi estää työnteon joissakin tehtävissä

Selvityksen mukaan reuma- ja IBD-sairaudet vaikuttavat huomattavasti sairastavien tulonmuodostukseen ja siihen, miten he kokevat asemansa työelämässä. Näihin vaikuttavat työkyvyttömyyden lisäksi esimerkiksi vajaakuntoisena työskentely sekä työn valinta. Neljännes kyselyyn vastanneista opiskelijoista ilmoitti kouluttautuvansa uudelleen sairautensa vuoksi.

Crohn ja Colitis ry, Elinkeinoelämän keskusliitto, Tehy, Lääkäriliitto, Sitra ja muut selvityksen laatineet tahot peräävät pitkäaikaissairauksien parempaa hoitoa. Niiden mukaan sote-uudistuksen yhteydessä tulisi huomioida pitkäaikaissairaiden hoitoketjut, joissa paneudutaan sairastavan hoitoon moniammatillisesti ja kokonaisuutena.

Hoitohenkilökunta ei riitä

Jatkoselvityksessä huomattiin, että hoitoon tarkoitetut sairaaloiden määrärahat olivat liian pienet ja resursseja kohdennettiin väärin. Lisäksi havaittiin rekrytointivaikeuksia ja osaavan henkilökunnan puutetta.

Sekä gastroenterologeja että reumatologeja tulee eläköitymään paljon seuraavan kymmenen vuoden aikana, mutta uusien kouluttaminen vie vuosia ja erikoistumispaikkoja on vähän. Potilasmäärät kuitenkin vain kasvavat tulevina vuosina.

Lisätietoa:
Tekemätöntä työtä, näkymättömiä kustannuksia -selvitys. (Esior Oy, 2017.)
www.ibd.fi/vaikuttaminen/selvitykset

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuva: Shutterstock

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *