Realismia työhaaveisiin, kuntoutuja

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Työeläkekuntoutus voi antaa mahdollisuuden jatkaa työelämässä, kun työkyky on heikentynyt. Moni uudelleenkouluttautuja saattaa haaveilla nuoruuden toiveammatistaan, mutta suunnitelmat eivät aina ole realistisia. Työtä muokkaamallakin päästään usein pitkälle, kunhan siihen ryhdytään ajoissa. 

Kun työntekijä sairastuu ja hänen toimintakykynsä heikkenee, työssä selviytyminen voi olla vaikeaa. Jos työkyvyttömyys uhkaa sairauden hoidosta huolimatta, työntekijällä on mahdollisuus päästä ammatilliseen kuntoutukseen eläkeyhtiönsä tuella. Kuntoutuksen tavoite on pitää kuntoutuja jollakin tavalla työelämässä.

Nykyisen työn vaatimukset voivat olla sellaiset, ettei työkyky niihin riitä, ja työntekijä joutuu opiskelemaan uuden ammatin. Jos uudelleenkouluttautujalla on hyvä pohjakoulutus, vaihto on helpompaa. Moni pitkään samaa työtä tehnyt ja vain vähän kouluttautunut on huonommassa asemassa.

Haaveammatit houkuttelevat

Työeläkeyhtiö Elon lääketieteellinen johtaja Maarit Gockel toivoisi enemmän käytännönläheisiä työssäoppimisen mahdollisuuksia. Hänen mukaansa koulutuksen kynnys on liian korkea osalle työeläkekuntoutujista.

Usein työeläkekuntoutujat myös haikailevat nuoruuden haaveammattiensa perään, kertoo Gockel.
– Eräopas on yksi toiveammateista. Se vaatii hyvää fyysistä toimintakykyä, eikä siksi sovellu vaikeiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi oireileville. Erilaisten taidealojen ongelma taas on heikko työllistyminen. Mahdollisuus ansaita elantonsa näillä aloilla on haaste.

Tule-vaivat ja mielenterveysongelmat pohjasyitä työkyvyttömyydelle

Työeläkkeen hakijoissa on vain vähän niitä, joilla on vakava, elinikää alentava sairaus, kuten syöpä, sydän- ja verisuonisairaus, vakava mielisairaus tai neurologista oireistoa.

Työkyvyttömyysriskiä lisäävät tutkitusti työn heikko hallinta ja koetut suuret vaatimukset sekä tupakointi ja alkoholin suurkulutus. Elintavoillakin on siis merkitystä.

– Valtaosa myönnetyistä kuntoutustuista ja pysyvistä työkyvyttömyyseläkkeistä pohjautuu psykiatrisiin ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Heikko fyysinen kunto ja sairaalloinen lihavuus heikentävät monen sairauden ennustetta ja lisäävät oireita, Gockel toteaa.

– Nuorilla, ja viime vuonna myös iäkkäämmillä työntekijöillä, on lisääntyvästi määräaikaista työkyvyttömyyttä masennuksen takia. En tiedä, miksi Suomessa on Euroopan suurimmat mielenterveyden kustannukset suhteessa bruttokansantuotteeseen, syyt tulisi tutkia.

Tarkempi analyysi hyödyttäisi kuntoutujaa

Työeläkekuntoutukseen hakeutuvan toimintakyky tulisi Gockelin mielestä kartoittaa nykyistä objektiivisemmin mittaamalla. Esimerkiksi yksi yläraajan toiminnan oleellinen kuvaaja on käden puristusvoima, joka tutkimusten mukaan muutenkin viestii terveydentilasta.

Myös tarkemmat ammatinvaihtosuunnitelmat hyödyttäisivät työeläkekuntoutujia. Nykyisen työn fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät tulisi arvioida ja verrata niitä mahdollisen uuden ammatin kuormitukseen. Hollanti on edelläkävijä työn vaatimusten ja vaaditun työkyvyn arvioinnissa. Siellä on analysoitu noin 7 000 ammatin vaatimukset.

Työn muokkauksella lisää työvuosia

Työpaikoilla on yhä enemmän kiinnostusta ja osaamista työn muokkaukseen. Työtä voidaan analysoida, järjestää ja muotoilla esimerkiksi Ratko-menetelmän avulla.

Työn muokkaus ja tieto siitä, että sairauspoissaoloille on vaihtoehtoja, helpottavat työntekijöiden työssä jatkamista. Sairausloman vaihtoehto voi olla osasairauspäiväraha, työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä, työeläkekuntoutus, Kelan kuntoutus ja työpaikan omat toimenpiteet.

– Työkyvyttömyyseläkettä hakeneista hyvin moni olisi voinut jatkaa työssä pidempään, jos työtä olisi muokattu ajoissa, Gockel toteaa.

Lue myös Työterveyslaitos: Työeläkekuntoutuksella vain vähäinen vaikutus

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuva: Shutterstock

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *