Työturvallisuus

Pöllyssä töissä – onko huumeidenkäyttö työturvallisuusongelma?

Kannabiksen käyttö lisääntyy. Pitäisikö ilmiöön varautua myös työpaikoilla?

| Teksti: Marjaana Anttila | Kuva: Thinkstockphotos

Liki 20 prosenttia suomalaisista on ainakin kerran kokeillut kannabista, miehet yleisemmin kuin naiset. Kannabis liittyy erityisesti nuoriin ikäluokkiin: 25–34-vuotiaiden keskuudessa sitä kokeilleita on lähes 40 prosenttia. Alle 35-vuotiaat käyttävät kannabista Suomessa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin.

Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemaan raporttiin Suomen huumetilanteesta.

– On järkevää miettiä, missä töissä kannabis on riski, kun sen käyttö näyttää arkipäiväistyneen. Tämä on iso kysymys Yhdysvalloissa, jossa keskustellaan myös lääkekäytöstä ja laillisuudesta. Miten työnantajat suhtautuvat mahdollisuuteen, että ihmiset ovat psyykkisesti työkyvyttömiä tekemään tiettyjä tehtäviä? sanoo sosiaalipsykiatrian professori, psykiatri Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.

Jotkin Yhdysvaltojen osavaltiot ovat laillistaneet kannabiksen käytön. Usea työnantaja on USA:ssa päätynyt kieltämään työntekijöiltään kannabiksen käytön sekä työajalla että työajan ulkopuolella.
Pirkola korostaa, että kannabiksen vaikutuksista pitäisi keskustella asiapohjalta, vaikka aihe herättää vahvoja tunteita puolesta ja vastaan.

Bensaa ei jalosteta päissään

Kannabiksen vaikutusta työturvallisuuteen ei ole Suomessa tutkittu. Toisaalta Tapaturmavakuutuskeskus ei ole tilastoinut yhtään kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, jossa kannabis olisi ollut osallisena.

Neste Oyj:n työntekijät muun muassa jalostavat tulenarkaa polttoainetta, kuljettavat sitä ja tankkaavat säiliö-autoja, lentokoneita sekä laivoja. Yrityksen palkkalistoille pääsee vain huumetestauksen kautta. Kiinni jääneitä on ollut joitakin, yleisin huume on ollut kannabis.

– Jos näissä testeissä jää kiinni, henkilöä ei palkata. Siitä ei enää keskustella, Neste Oyj:n johtava työterveyslääkäri Bernt Savonius sanoo.

Lisäksi tehdään päihtymysepäilyihin liittyviä testejä, mutta niitäkin on Savoniuksen mukaan tarvinnut tehdä erittäin harvoin.

– Viime vuosien aikana on ollut aivan yksittäisiä tapauksia. Alkoholi on sata kertaa suurempi ongelma tuotantopuolella, jossa riskit ovat suuremmat.

Savoniuksen mukaan kannabiksen käyttöön voi kuitenkin liittyä sellaisia elämäntapoja, jotka lisäävät työtapaturmien riskejä.

Hän ei usko, että lisääntynyt kannabiksen käyttö on työturvallisuusongelma Suomessa.

– Meillä tutkitaan ja tarkastellaan työtapaturmia hyvin tarkasti. Minulla ei ole sellaista kuvaa, että työtapaturmat meillä millään tavalla liittyisivät huumeisiin.

Turvallisuus tärkeintä

VR:n ylilääkäri Otso Ervasti kertoo, että yhtiössä on nollatoleranssi päihteiden käytölle.

– Säännöt ovat hyvin yksiselitteiset: työskennellessä elimistössä ei saa olla mitään päihdettä tai huumausainetta. Matkustaja- ja tavaraliikenteessä turvallisuus on niin tärkeä asia, Ervasti toteaa.

Yhtiön päihdeohjelma on tehty yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Ervasti kiittää, että työntekijät ovat myös hyvin sitoutuneita siihen. Päihdeongelmien tunnistamista ja hoitoonohjausta painotetaan, jotta hoitoa tarvitseva sitä myös saa.

Yhtiö teettää työhöntulotarkastuksessa huumetestin, ja muutamalla pyrkijällä tulos on ollut positiivinen. Lisäksi huumetestejä tehdään aina liikenneturvallisuustyöntekijöille onnettomuus- ja vaaratilanteiden yhteydessä. Niissä kiinni jääneiden määrää Ervasti ei halua kommentoida.

Ervasti seuraa aktiivisesti huumausaineiden laillistamisesta käytävää keskustelua.

– Olen vähän huolissani. Jos kannabis tai jokin muu huume laillistetaan, meidän turvallisuuskriittisillä aloilla pitäisi pystyä varautumaan siihen etukäteen. Ilman muuta linjana on jatkossakin ehdoton päihteiden nollatoleranssi.

Kymmeniä testejä vuodessa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa ei ole käytössä säännönmukaista huumetestausta työhöntulon yhteydessä. Yli 22 000 työntekijän yhteisössä on myös paljon vuokra- ja keikkatyöntekijöitä, joten kaikkien testaaminen olisi vaikeaakin.

– Huume-epäilyjä ja todettuja tapauksia on ilmennyt, mutta niistä ei pidetä erikseen tilastoa. Sen vuoksi en osaa sanoa tarkkoja määriä. Kyllä niitä ilmenee aina silloin tällöin. Otamme vuodessa kymmeniä huumetestejä, kertoo HUS:n johtava työterveyslääkäri Leena Forss-Latvala.

Hänen mukaansa huumeena käytetyt lääkeaineet vaikuttavat olevan terveydenhuoltoalalla muita huumeita suurempi ongelma.

– Huumeidenkäyttäjää ei voi katsoa terveydenhuoltoalalle sopivaksi. Esimiehet ratkaisevat, miten työsuhteen osalta toimitaan, Forss-Latvala toteaa.

Huumeet vievät työkyvyn

Leena Forss-Latvala pitää huumeasenteiden lieventymistä huolestuttavana.

– Olen aika järkyttynyt niistä tilastoista. Kannabiksen käyttöä ei pidä vähätellä, koska siitä voi seurata vakaviakin terveyshaittoja ja osa käyttäjistä siirtyy myöhemmin koviin huumeisiin.

HUS:n työterveyshuolto tekee nykyisin huumetestejä muun muassa työkykyongelmia selvittäessään.

– Olemme huomanneet, että joskus työkykyongelman taustalla on päihteiden käyttö. Päihdeongelmien hoito on vaativaa eikä aina onnistu. Siksi päihteiden käytön ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää, Forss-Latvala painottaa.

Lisää aiheesta: www.thl.fi > Aiheet > Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet > Huumeet > Kannabis ja terveys

 

Kannabis on yleisin löydös työpaikan huumetestissä

Työpaikkojen huumetestejä säätelee laki yksityisyyden suojasta työelämässä.

Huumetesti voidaan tehdä töihintulotarkastuksessa tai silloin, kun työnantajalla on perusteltu syy epäillä, että työntekijä työskentelee päihtyneenä.

Oikeuskemisti, erikoistutkija Sirpa Mykkänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kertoo, että töihintulotarkastuksen positiivinen huumetesti johtaa yleensä siihen, ettei työsuhdetta solmita. Näistä testeistä alle kaksi prosenttia on positiivisia.

Työsuhteen aikaisen positiivisen huumetestin seurauksista sovitaan työpaikan päihdeohjelmassa.
Positiivinen testitulos voi johtua myös laillisesta lääkkeestä. Silloin tarvitaan hoitavan lääkärin tulkinta siitä, että kyseessä ovat henkilölle määrätyt lääkkeet.

Lain mukaan työntekijöitä saa testata sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Samoin testaus on mahdollista, kun työn tekeminen huumeiden vaikutuksen alaisena uhkaa muun muassa työntekijän tai muiden työturvallisuutta tai liikenneturvallisuutta tai häneltä odotetaan erityistä luotettavuutta.

Testauksia tehdään myös silloin, kun työntekijä käsittelee itsenäisesti ja valvomattomasti huumausaineita tai huumeeksi soveltuvia lääkkeitä.

Käytännössä lain määrittelemiä piirteitä voi löytyä kaikista töistä.

Kannabiksen käyttö näkyy testeissä paljon pidempään kuin monen muun huumeen.

Satunnaiskäyttäjän virtsassa kannabiksen aineenvaihduntatuote THCC säilyy yhdestä viiteen päivää, päivittäiskäyttäjällä enimmillään kaksi viikkoa ja suurkäyttäjällä jopa kuukauden. Satunnaiskäyttäjän verinäytteessä kannabiksen vaikuttava aine THC näkyy kuudesta kahdeksaan tuntia.

Lisää aiheesta: www.thl.fi > Aiheet > Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet > Päihdehoito > Päihdetestaus > Työelämän huumetestaus
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä. (www.finlex.fi > 13.8.2004/759)

Artikkeli on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 1/2015.

Kannabis

  • Kannabistuotteita ovat marihuana, hasis ja hasisöljy, ja niitä valmistetaan eri hamppukasvien lajikkeista. Päihdyttävä ainesosa on rasvaliukoinen THC eli delta­ 9tetrahydrokannabinoli, jonka pitoisuus on jalostuksen ansiosta kasvanut muutamasta prosentista yli kymmeneen.
  • Kannabista käytetään polttamalla tai syömällä.
  • Huumausaineena kannabiksen käyttö, kasvatus, myynti ja hallussapito on Suomessa kiellettyä.
  • Kannabis aiheuttaa keskushermosto­laman, johon liittyy usein rentoutumisen ja mielihyvän tunne. Osalla käyttäjistä päällimmäinen tunne on kuitenkin ahdistus.
  • Kannabis heikentää muun muassa ajan, paikan, nopeuden ja etäisyyden arviointia. Samalla koordinaatio ja reaktiokyky heikkenevät.
  • Runsas kannabiksen käyttö altistaa mielenterveyden häiriöille. Pitkäaikaisesti käytettynä aine heikentää tarkkaavaisuutta ja muistia sekä saattaa passivoida. Lisäksi se voi aikaistaa skitsofrenian puhkeamista osalla käyttäjistä. Polttaminen aiheuttaa syöpäriskiä.
  • Haitallisinta kannabiksen käyttö on nuorille, joiden aivot vasta kehittyvät.
  • Lääkekannabiksella hoidetaan Suomessa noin pariasataa vakavasti sairasta, joita muut kipulääkkeet eivät ole auttaneet.

Kommentit

  1. THL:n mukaan riippuvuus kannabikseen kehittyy vain 1.7 %:lle, niin tästä on helppo päätellä, että sitä ei tarvitse käyttää työaikana. Opioidiriippuvuus on taas aivan toinen juttu kun ilman sitä tulee voimakkaat vieroitusoireet ja sitä on siis pakko saada työaikanakin. Myös riippuvuus alkoholiin saa ihmiset juomaan salaa työaikana. Tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole siis kannabiksessa.

    Korjaus: Riippuvuus kehittyy yleisen käsityksen mukaan noin 10 prosentille kannabiksen käyttäjistä.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje