Syöpää aiheuttavat pah-yhdisteet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt uhkaavat savusukeltavien palomiesten terveyttä. Savusukeltajat altistuvat naftaleeneille, pyreeneille ja bentseenille yli toimenpideraja-arvojen.

Savusukelluksen lisäksi palomiehet altistuvat vaarallisille yhdisteille sammutuspaikalla, jälkiraivaustöissä, palatessaan sammutusvarusteissaan paloasemalle sekä paloasemalla varusteiden jälkihuollossa ja niiden säilytystiloissa. Sammutuspaikalla altistus on jopa suurempaa kuin savusukelluksen aikana, koska suojavarusteet ovat usein riittämättömät.

Tuoreessa tutkimuksessa altistumisen todettiin aiheuttavan tulehdusvasteiden ja stressihormonien vapautumista.

Tutkimuksen vetäjä, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Juha Laitinen sanoo, että palomiehiä ja heidän esimiehiään tulisi kouluttaa oikeisiin toimintatapoihin ja kemiallisilta aineilta suojautumiseen niin kentällä kuin kalustonhuollossa. Myös työterveyshuollolla on tärkeä rooli altistumisen ennaltaehkäisyssä.

– Palomiehet olisi ilmoitettava ASA-rekisteriin ja heidän terveydentilaansa tulisi seurata tehostetusti, Laitinen toteaa.

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien ASA-rekisteriä ylläpitää Työterveyslaitos. Toistaiseksi rekisteriin on ilmoitettu vain yksittäisiä palomiehiä.

– Poikkeuksellisiin altistumistilateisiin täytyy luoda lisäksi toimintaohjeet sekä perustaa altistumistili, johon rekisteröidään palomiesten ja kalustonhuollossa työskentelevien altistuminen tunnin tarkkuudella, Laitinen sanoo.

Tutkimuksen aikana vertailtiin, onko palomiesten altistuminen vähäisempää niin sanotussa Skellefteå-mallissa kuin nyt käytetyissä toimintatavoissa. Skellefteå-malli on kehitetty Ruotsissa. Siinä muun muassa likaiset varusteet ja työkalut eristetään tehtävän jälkeen, jotta ne voidaan kuljettaa asemalle puhdistettaviksi. Skellefteå-mallin todettiin vähentävän sekä kokonaisaltistumista että käsien kautta altistumista. Sitäkin mallia pitäisi Laitisen mukaan vielä kehittää.

– Palopaikoille on määriteltävä suoja-alueet ja ohjeistettava, miten niissä suojaudutaan. On myös luotava suositukset kalustonhuollon suojautumis- ja puhdistustehokkuudelle sen mukaan, missä paloluokassa varusteet ovat kontaminoituneet.

Laitisen vetämässä tutkimuksessa oli mukana kuusi paloasemaa Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan ja Pohjois-Savon aluepelastuslaitoksista sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksesta.

Tutkimushanke käynnistettiin Suomen Palomiesliiton aloitteesta. Sen rahoittivat Palosuojelurahasto, Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos. Lisäksi hankkeessa olivat mukana Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Pelastusopisto.

(Lähteenä Työterveyslaitoksen tiedote.)

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje