Päätoimittajalta: Palvelutehtävässä pomo ja porukat

Facebooktwitterlinkedin

 

PARISSA SYKSYN messutapahtumassa kysyimme TTT-lehden osastolla vierailleilta, millainen on hyvä pomo.

Kymmenien kommenttien joukosta kärkikolmikkoon nousivat ominaisuudet kuunteleva, kannustava ja luotettava. Kuuntelee johdettaviaan yksilöinä ja myös eri osapuolia, pystyy avoimeen keskusteluun. Tsemppaa, tukee, valmentaa, ei pomota, auttaa työkavereita onnistumaan, on yhdessä tekijä, kulkee rinnalla. Oikeudenmukainen, rehellinen, vastuunsa kantava, antaa sopivasti vapaat kädet, samanaikaisesti joustava ja jämäkkä.

Huonoon pomoonkin sai ottaa kantaa: ei luota, on epäluotettava, johtamiskyvytön, vähättelee alaisen esille tuomia epäkohtia, ei ole kiinnostunut alaisensa työstä eikä arjesta. ”Jos johtajuus olisi kunnossa, Suomi olisi noussut aikoja sitten. Ei sovi arvostella, vaikka olisi kuinka huono.”

JOHTAJAN JA VARSINKIN LÄHIESIMIEHEN pesti on helposti koiranvirka. Mitä epäselvemmät toimenkuvat ja vastuut, sitä varmemmin tulee haukutuksi ja ehkä murisee takaisin.

”Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu” on sosiaalisessa mediassa ahkerasti kiertävä väite. On tosin surullista, jos muutos alkaa vasta käämien palamisen jälkeen. Silloin on jo menetetty monta kuuntelemisen mahdollisuutta. Silloin on melko varmasti hukattu myös paljon kehittämisen halua ja innostusta. Luottamus ja kunnioitus ovat saaneet kuhmut kylkeensä.

Todellisuudessa asioiden kuntoon laittaminen ei ole niin mahdotonta. Kuten messukävijämme totesivat: hyvä pomo uskaltaa myöntää virheensä, kestää kritiikkiä ja tunnustaa oman keskeneräisyytensä.

TUTKIMUSPROFESSORI JARI HAKANEN vertasi hiljattain Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä johtajia ja esimiehiä pehtoriin eli tilanhoitajaan. Nykyajan johtajan tiluksilla arvokkainta pääomaa ovat ihmiset. Heitä voi auttaa kukoistamaan – tai heidät voi saada kitumaan tai lakastumaan autoritaarisuudella ja välinpitämättömyydellä.

”Johtajiksi pitäisi rekrytoida sellaisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa muita kasvamaan ja onnistumaan. Tällaisen johtajan motiivina on halu palvella, ei oman uran edistäminen. Johtaminen on palvelutehtävä”, Hakanen toteaa.

Tutkimusten mukaan palveleva johtaminen vahvistaa luottamusta, luovuutta, sitoutuneisuutta, oikeudenmukaisuuden kokemusta ja tehokkuutta. Se on rokote työuupumusta vastaan, sillä pomolla on ”isot korvat” – yksi aikamme muotitermi sekin.

”Minusta palveleva johtaminen on tärkeä kehityshaaste suomalaiselle johtamiselle. Tähän liittyy se hieno ajatus, että myös työntekijöistä tulee toistensa palvelijoita”, Hakanen sanoo.

Siispä korvat hörölle!

Työ Terveys Turvallisuus -lehti 6/2016, 22.11.2016, päätoimittaja Merja Karjalainen

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *