Blogi

Päätoimittajalta: Älykkäästi tiiminä, itseohjautuen

Itseohjautuvuus pohjautuu haluun purkaa työelämän hierarkioita, jotta ihmiset voivat toteuttaa itseään fiksusti, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen tämän lehden jutussa.

Hierarkioita lienee työelämästä purettu jo pitkään. Silti niitäkin työpaikkoja yhä on, joissa takerrutaan vanhaan eivätkä työntekijät saa itse päättää, miten pääsisivät tavoitteisiinsa.

Näille organisaatioille ennustan lyhyttä taivalta. Hierarkkiset yhteisöt ovat nykymaailmaan kankeita ja hitaita, eivät siis kovin kilpailukykyisiä. Kehnoimmat yritykset karsiutuvat yhä nopeammin muutoksissa: yritysten keskimääräinen elinikä on lyhentynyt puolessa vuosisadassa 60 vuodesta alle 20 vuoteen.

TYÖNTEKIJÖILTÄ ODOTETAAN IDEOITA, uudistumista, uudistamista ja sitoutumista. Niitä ei käskyttämällä ansaita.

Itseohjautuvuuden vaatimus kääntääkin vanhan ylhäältä alaspäin tapahtuvan johtamisen päälaelleen. Tästä on jo runsaasti esimerkkejä, puhutaan johtamisesta palveluna. Johtajien ja esimiesten tehtävä on olla motivoimassa ja purkamassa työnteon esteitä.

Suomalainen Vincit-ohjelmistoyritys uskoo perinteisen johtamismallin tulleen tiensä päähän. Yritys toteuttaa palvelevaa johtamista Leadership as a Service -ohjelmallaan. Siinä työntekijä valitsee itse erilaisista johtamisen palveluista itselleen sopivat. Käyttöön otettu malli on seurausta siitä, että suuri osa henkilöstöstä ei enää halunnut perinteisiä kehityskeskusteluja.

Suosituimpia Vincitin järjestelmässä ovat olleet muun muassa palvelut nimeltä Mentorointi, Talousluvut tutuiksi ja Apuja projektinhallintaan. Tarjolla on myös Pukumieslounas, jos työntekijällä on haluja keskustella toimitusjohtajan kanssa esimerkiksi yrityksen näkymistä.

Ihmiset motivoituvat eri asioista ja tarvitsevat erilaista tukea. Yksilöiden erilaisuuden huomioiminen tuntuukin olevan keskeinen ajatus johtamispuheessa.

TOISAALTA KOROSTUU MYÖS tiimitaitojen tärkeys. Vasta ilmestynyt kirja Tiimiäly (Hiila, Tukiainen ja Hakola. Tuuma 2019.) esittää, että tekoälyn kehittyessä tiimin merkitys korostuu. Yksittäisen ihmisen on vaikeaa olla konetta älykkäämpi, mutta älykäs tiimi pystyy rakentamaan vuorovaikutuksessa ajattelua, jota koneiden on vaikea korvata.

Samassa kirjassa kerrotaan yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, joka osoitti tiimityön ylivertaisuuden yksintyöskentelyyn verrattuna. Henkilöstön työskentely yhdessä paransi yrityksen suoritusta viisinkertaisesti.

RATKAISU ORGANISAATION MENESTYMISEEN ei olekaan pelkästään itsensä toteuttaminen älykkäästi vaan sama yhdessä tehden. Yhdessä tekeminen täyttää myös tarvettamme nähdyksi tulemiseen. Sitähän me kuitenkin kaipaamme – että jotakuta edes vähän kiinnostaisi, mitä minä teen.

Teksti: TTT-lehden päätoimittaja Kirsi Väisänen
Kuva: Juha Somby

Lue myös:

Stressi vie päätöksentekokyvyn

Kehoa ja työntekijää kuunnellen

Liian kranttu jää vaille työntekijää

Ero tuli

Poissa työpaikalta

Syö seurassa, edistä hyvinvointia

Tunteilla turvallisuutta

Kehonmittaus laajeni vapaalta työpäivään

Perehdytä välittäen

Terveiset ullakolta

Hyvän työyhteisön pilarit

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje