– Nollaan ei ole ihan vielä päästy, mutta kehityksessä on otettu huikeita harppauksia oikeaan suuntaan, sanoo Mikko Lemmetyinen. Hän on ollut 15-vuotiaan Nolla tapaturmaa -foorumin toiminnassa mukana alusta asti.

Nolliksen eli Nolla tapaturmaa -foorumin historia juontaa Työturvallisuus kohti maailman kärkeä -työtapaturmaohjelmaan, jonka valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2001 ja jonka tueksi foorumi perustettiin kaksi vuotta myöhemmin. NCC on Nolliksen ensimmäinen jäsenyritys.
– Lähdimme mukaan, koska arvioimme yhteisön kehittävän niin omaa kuin koko alankin työturvallisuutta. Jos tapaturmataajuuslukuja katsotaan 15 vuotta taaksepäin, aika murheelliselta näytti. Tänä päivänä tilanne on ihan toisen näköinen, NCC:n työsuojelupäällikkö Mikko Lemmetyinen pohtii.

Paljon työtä, iso muutos

Riskialttiin rakennusalan luvut puhuvat puolestaan: vuonna 2002 NCC:n tapaturmataajuusluku oli 70,6 ja vuonna 2017 vain 7,3. Suurin muutos on Lemmetyisen mukaan tapahtunut asenteessa.
– Ei siitä ole kovinkaan pitkä aika, kun työturvallisuuteen liittyviä asioita yleisesti jopa vähäteltiin. Tänään työturvallisuus on kokousagendojen kärjessä ja siihen liittyvien asioiden välittämisestä on tullut ilahduttavasti arkipäivää. Johdon sitoutuminen työturvallisuuteen on ensiarvoisen tärkeää.
NCC:ssä on panostettu työturvallisuuskoulutuksiin, työsuojelun peruskursseihin ja työturvallisuuskortteihin läpi organisaation. Työmaiden olosuhteita arvioidaan talonrakennuksen työturvallisuuden havainnointiin tarkoitetulla TR-mittauksella. Työmaiden riskejä sekä tehtäväkohtaisia vaaroja kartoitetaan, ja niitä ehkäistään systemaattisesti. Tärkeitä asioita ovat myös perehdytys, työnopastus, työmaiden siisteys ja tiedonkulku.

Suomi on edelläkävijä

Kun asioihin kiinnitetään huomiota, alkaa tapahtua. Lemmetyisen mukaan Suomi on rakennusalalla työturvallisuudessa monin tavoin edelläkävijä. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan silmätapaturmien ehkäisemisessä vasta siinä tilanteessa, jossa Suomessa oltiin 2009.
Lemmetyinen kertoo silmätapaturmien vähentyneen NCC:n työmailla noin 80 prosenttia sen jälkeen, kun silmiensuojainten käyttöön liittyvä lakimuutos tehtiin vuonna 2009.
– Edelleen vuositasolla sattuu noin kymmenen silmätapaturmaa, joista seitsemän suojalasien käytöstä huolimatta. Tämä kertoo siitä, että nyt on keskityttävä oikeanlaiseen silmien suojaukseen erilaisissa rakennustyötehtävissä, hän linjaa.
– Ylipäätään henkilösuojainten oikean käytön on todettu parantavan työturvallisuutta merkittävästi. Esimerkiksi suojakypärän käyttö monipisteleukahihnalla on hyvin todennäköisesti pelastanut useiden henkilöiden hengen vakavissa työtapaturmissa.

Paljon hyvää, paljon haasteita

Lemmetyinen antaa kiitosta Nolla tapaturmaa -foorumille ja yhteistyön voimalle. Yhteiset tilaisuudet, kokemusten vaihtaminen, vuorovaikutus ja käytännön vinkit ylläpitävät ja edistävät hyvää kehitystä.
Haasteitakin silti riittää, ja nollaan tapaturmaan on edelleen matkaa.
– Työturvallisuudessa ei ole kyse pelkästään inhimillisestä näkökulmasta vaan myös työn laadusta, sujuvuudesta ja sitä kautta kannattavuudesta. Näiden kaikkien tekijöiden tulisi puhutella kaikkia alan toimijoita, Lemmetyinen korostaa.
– Joillakin työmailla menee työturvallisuuden näkökulmasta koko ajan hyvin. Noin 60–70 prosenttia meidän työmaistamme ovat sellaisia, joilla ei tapahdu tapaturmia lainkaan. Tapaturmattomuus ei kuitenkaan ole pysyvä ominaisuus, vaan sen eteen pitää tehdä koko ajan töitä. Välillä pitää muistuttaa perusasioistakin.

Kivasti, pahasti ja hyvästi

NCC:n tavoitteena on päästä tapaturmataajuudessa alle 3,5:een vuoteen 2020 mennessä. Lemmetyinen pitää lähelle nollatasoa pääsemistä realistisena tavoitteena. Hän korostaa välittömän puuttumisen ja välittämisen voimaa.
– Autoa ajaessa turvavyön käyttö on tänä päivänä itsestään selvää. Samalla tavalla itsestään selvää tulisi olla esimerkiksi suojakypärän oikea käyttö, Lemmetyinen sanoo.
– Työmaalla vaaralliset tilanteet pitää pysäyttää heti ja riskialttiiseen käyttäytymiseen puuttua välittömästi. Puuttuminen tulisi ottaa vastaan välittämisenä – ei mollaamisena, nipottamisena tai kyttäämisenä.
NCC:llä, kuten monilla muillakin alan toimijoilla, on käytössä kivasti-pahasti-hyvästi-ohjeistus. Ensin reagoidaan hyvällä, ja silloin työturvallisuuden laiminlyönnistä seuraa suullinen huomautus. Jos vaarallinen meno jatkuu, pahasti-vaiheessa annetaan kirjallinen sanktioitu varoitus ja työntekijä poistetaan työmaalta. Jos pahastikaan puuttuminen ei auta, se on hyvästien paikka.
– Työturvallisuuden toteuttaminen kuuluu kaikille. Rakennuttajien tulee vaatia aidosti hyvää työturvallisuustasoa, ja suunnittelijoiden on perehdyttävä työturvallisuuden varmistamiseen, Lemmetyinen toteaa.
Päätoteuttajien ja aliurakoitsijoiden on hänen mukaansa omaksuttava Safety First -ajattelu kaikessa toiminnassaan. Työntekijöiden velvollisuutena on noudattaa tinkimättä henkilönsuojainten ja työvälineiden turvallisuusmääräysten mukaisia ohjeita sekä tehdä yhä aktiivisemmin työturvallisuushavaintoja.