Niska jumissa – syy kaularangassa?

Facebooktwitterlinkedin

Kun niskaan sattuu ja kipu säteilee sormiin saakka, syynä voi olla kaularangan rappeuma. Oireita voi ilmaantua jo kolmikymppisille liki missä työssä tahansa.

Kaularanka muodostuu seitsemästä kaulanikamasta, joiden välissä on kuusi välilevyä. Se kannattelee päätä ja suojaa aivoista muualle kehoon johtavaa hermostoa.

Nikamien ongelmista yleisimpiä ovat kulumat ja välilevyn luiskahdus eli välilevytyrä.

– Kaikille tulee ajan myötä kaularangan kulumaa, mutta kaikki eivät saa oireita, huomauttaa HYKSin Neurokirurgian klinikan ylilääkäri, professori Mika Niemelä.

Kipu kertoo nikamavälin

Kaularangan kuluma tarkoittaa nikamien ja niiden välilevyjen rappeutumista ja madaltumista. Sen seurauksena nikamien välisten nivelten liikkuvuus vähenee ja selkäydinkanavasta lähtevien hermojuurten aukot ahtautuvat. Kipu alkaa yleensä vähitellen, ja siihen liittyy usein käsien puutumisoireita sekä joskus myös lihasheikkoutta.

Välilevytyrässä nikamien välilevyn pihkamainen sisus pullistuu selkäydinkanavaan, mikä aiheuttaa selkäydinhermojen ärtymisestä johtuvan kovan kivun. Kipu voi alkaa äkillisesti muutaman tunnin tai päivän aikana. Joskus se liittyy äkkinäiseen liikkeeseen. Välilevyn luiskahduksista suuri osa parantuu kuukausien kuluessa itsestään, kun luiskahdus kutistuu ja hermojuuripuristus loppuu.

Niskan lisäksi kaularangan rappeutumien aiheuttama kipu tuntuu yleensä kädessä. Niemelän mukaan käden kivun sijainti kertoo, missä nikamavälissä kuluma sijaitsee.

Yleisimmin vika on viidennen ja kuudennen nikaman välissä, mikä säteilee peukaloon, ja kuudennen ja seitsemännen nikaman välissä, mikä säteilee keskisormeen. Jälkimmäinen aiheuttaa myös kiusallista painavaa tunnetta lapaluiden sisäpuolella.

Työikäisten ongelma

Kaularangan rappeumasta kärsivät ovat tyypillisesti työikäisiä. Välilevynluiskahdus on tavallisesti 30–40-vuotiaiden vaiva, ja kulumat tulevat yleensä hieman vanhemmille työikäisille.

Koska syitä ei tarkalleen tiedetä, vaivoja on hankala ehkäistä. Liikunnallinen elämäntapa, painonhallinta ja hyvä lihaskunto voivat auttaa. Tupakointi taas on pahasta, sillä se edistää välilevyrappeumaa.

Hyvät työasennot, kuten näyttöpäätetyö niska ja selkä suorana itselle säädetyillä työvälineillä, ovat eduksi, samoin työn tauottaminen. Kannattaa kysyä työfysioterapeutilta neuvoa, mitkä asennot juuri omassa työssä olisivat parhaat.

Työterveyshuolto tunnistaa

Kaularangan ongelmat eivät katso työnkuvaa. Mika Niemelä arvioi, että toistotyö voi kasvattaa riskiä, vaikka vaivoja esiintyy sekä fyysistä työtä että toimistotyötä tekevillä.

– Ei ole yhtä tiettyä ammattiryhmää. Meillä on kaikenlaisia ihmisiä potilaina, kylläkin harvemmin urheilijoita.

Kaularangan rappeuman aiheuttamat kivut haittaavat työntekoa erityisesti fyysisessä työssä. Pysyvää työkyvyttömyyttä ne aiheuttavat harvoin, mutta hoitamattomana kipu voi kroonistua.

Kaularangan ongelmat tunnistetaan Niemelän mukaan nykyisin työterveyshuollossa hyvin. Hän suosittelee, että niska- ja käsioireista kärsiville tehdään magneettikuvaus, joka paljastaa mahdolliset kaularangan rappeumat ja hermojen puristustilat.

Lihasperäisistä niskakivuista kaularangan rappeuman aiheuttamat kivut erotetaan juuri käsien kipu- ja puutumisoireista, jotka säteilevät vain tiettyihin sormiin. Ensiavuksi kipuun käytetään yleensä särkylääkettä.

Harjoitteet avuksi tyrään

Fysioterapeutti Kimmo Kostamo työskentelee Kuopion yliopistollisen sairaalan fysiatrian klinikalla. Välilevytyrän ehkäisyyn ja hoitoon voi hänen mukaansa saada apua harjoitteista, jotka vahvistavat kaularankaa tukevia lihaksia. Kulumissa ne eivät niinkään auta.

Internetissä on ohjeita kaularangan lihaksia tukeviin harjoitteisiin, mutta neuvoja kannattaa kysyä myös fysioterapeutilta. Kostamon mukaan itsekin voi kokeilla, millaiset liikkeet tuntuvat auttavan. Yleensä kivusta poispäin eli vastakkaiseen suuntaan tehty liike tuntuu hyvältä.

Ensimmäinen harjoituskerta ei välttämättä vielä auta.

– Silloin ei vielä kannata painaa paniikkinappulaa. Mutta jos kolmesta viiteen kertaan on jo tehnyt harjoitteita ja kipu tuntuu pahemmalta, peli pitää viheltää poikki, Kostamo sanoo.

Leikkaushoito tarvittaessa

Tavallisimmin tilanteen kehittymistä seurataan pari kolme kuukautta. Yleensä sairausloma ja lepo riittävät vaivojen lievittymiseen. Jos kipu ei särkylääkkeillä ja mahdollisilla lihasharjoituksilla hellitä, voidaan päätyä leikkaukseen. Näin tehdään myös silloin, jos kipu estää työnteon.

– Leikkaus on hyvin siedetty toimenpide, josta 80–90 prosenttia kokee saaneensa avun. Leikkausta seuraa kuukauden sairausloma, Niemelä kertoo.

Leikkaus tehdään kaulan puolelta kolmen sentin mittaisesta viillosta käsin. Siinä suurin riski on äänen käheytyminen, sillä sitä säätelevä, lähes näkymätön hermo sijaitsee kaulassa.

Kostamo suosittelee selvittämään työterveyshuollosta, mitä apua on tarjolla leikkauksen jälkeen. Leikkauspotilas voi esimerkiksi olla oikeutettu tiettyyn määrään käyntejä työfysioterapeutin luona.

Harjoitteita niskakivusta kärsivälle: selkakanava.fi/niskakivun-ensihoito

Niskan jumitukset veivät Mikko Hyökin  leikkaukseen

Eniram Oy:n tuotekehityspäällikkönä työskentelevälle Mikko Hyökille, 47, alkoi jo 1990-luvun lopulla tulla ongelmia niskajumin kanssa.

– Ajattelin, että se on lihasperäistä. Vaihdoin tyynyä, kävin hierojalla ja kokeilin eri liikuntamuotoja, mutta tilanne paheni hiljalleen, hän kertoo.

Eräänä aamuna kesällä 2016 oikean käden lihakset eivät enää suostuneet toimimaan. Lääkärissä Hyökki sai lihasrelaksantteja ja särkylääkkeitä ja niistä vähän helpotusta vaivaan. Saman vuoden syksyllä hän huomasi, että oikean käden lihakset olivat selvästi surkastuneet.

Yleislääkäriltä Hyökki päätyi neurologille, ja magneettikuva osoitti sekä kaularanka-ahtauman että madaltuneet välilevyt. Ne olivat aiheuttaneet kivut, jotka olivat tuntuneet niskassa ja hartioissa sekä säteilleet käsivartta pitkin peukaloon ja etusormeen saakka. Näyttöpäätetyötä Hyökki pystyi tekemään syksyn ajan.

– Jos olisin sellaisessa työssä, jossa joutuu jotain nostamaan, olisivat asiat kenties olleet toisin, hän arvioi. Särkylääkkeitä kului kuitenkin paljon.

Hoidoksi valikoitui leikkaus, vaikka sen onnistumisesta ei ollut takeita. Leikkaus oli joulukuussa, ja sitä seurasi kuukauden sairausloma. – Kivut jäivät sinne. Elämänlaatu on parantunut huomattavasti.

Käsivoimat ovat palautuneet hiljalleen. Hyökki pyrkii käymään salilla kolme kertaa viikossa.

– Jos kipu säteilee olkapäästä alas ja käsi alkaa puutua, silloin tarvitaan muutakin kuin hierontaa, hän neuvoo muitakin samasta vaivasta kärsiviä.

 

Teksti: Marjaana Anttila
Kuva: Shutterstock

Juttu on ilmestynyt aiemmin TTT-lehden numerossa 6 vuonna 2017.

Lue myös: Kipuileva niska ei parane itsestään

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *