Mobiili työterveyspalvelu yleistyy

Facebooktwitterlinkedin

Lääkärille videon välityksellä, elämäntapaohjausta chatissa ja reseptien uusintaa kännykkäsovelluksella – työelämä muuttuu ja työterveyspalvelut sen mukana.

Työterveyspalvelut ovat viime vuosina keskittyneet entistä enemmän suuriin yhtiöihin, joilta myös julkishallinnon työpaikat ostavat palveluja.

Myös pieniä, vanhoja toimintamalleja ravistelevia yrityksiä on tullut alalle. Neljällä paikkakunnalla toimiva Terppa! panostaa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja tuottaa palvelunsa 80-prosenttisesti etänä. Vuonna 2013 perustetun Heltin palveluista liki sama osuus, 76 prosenttia, on mobiilina toteutettavaa.

– Ihmiset ovat tottuneet etäpalvelujen käyttöön. Suosion kehittymiseen vaikuttaa palveluntuottajien kyvykkyys tarjota moniammatillista hoitotyötä etänä, kertoo Kaisa Ojala. Ojalan titteli Heltissä on työterveyden ravistelija, ja hän vastaa työkykypalvelujen kehittämisestä ja terveyden edistämisen palveluista.

Palvelua ajasta ja paikasta riippumatta

Teknologia mahdollistaa uusia palveluiden muotoja, kuten videovastaanotot, chatit ja viestinnän mobiilisovellukset. Puhelin on silti edelleen yleisin yhteydenottoväline.

– Chatin kautta pääsee sekä yleislääkärin, työterveyslääkärin että hoitajan vastaanotolle. Lääkäri-chat 24/7 ja Hoitaja-chat 24/7 palvelevat molemmat ilman ajanvarausta ja viiveettä ympäri vuorokauden, kertoo Terveystalon ylilääkäri Unto Palonen.

Terveystalo tarjoaa kaikkien asiantuntijoidensa palvelua myös videon välityksellä, osaa jopa ilman ajanvarausta.

– Etävastaanotto on mahdollista itselle sopivaan aikaan. Se mahdollistaa myös tutun terveydenhuollon ammattilaisen tavoittamisen esimerkiksi ulkomailta käsin. Potilaat toivovat nykyisin sujuvia ja helppoja kanavia palveluille, Palonen lisää.

Mobiilipalvelun ansiosta asiakkaita voidaan kohdella tasa-arvoisesti huolimatta heidän asuinpaikastaan.

– Etävastaanotot auttavat poistamaan fyysisestä sijainnista johtuvia kysynnän ja tarjonnan eroja ja mahdollistavat laadukkaiden palveluiden tarjoamisen yhä laajemmalle asiakaskunnalle, kertoo liiketoimintajohtaja Hilkka Jakola Lääkärikeskus Aavan Luotsi-etähoitopalvelusta.

Mehiläisellä on käytössä etävastaanottoja varten OmaMehiläinen-sovellus sekä verkkopalvelussa toimiva Digiklinikka, jossa vuodenvaihteessa on aloitettu myös videovastaanotot. Mehiläisen työterveyden lääkärikäynneistä jo arviolta kymmenesosa hoidetaan Digiklinikan kautta.

– Etävastaanoton suosio on kasvanut voimakkaasti, ja sen odotetaan edelleen jatkavan vahvaa kasvuaan. Digiklinikasta on tullut suurin yksittäinen yksikkö lääkärikäyntejä mitattaessa, eli etävastaanotolla oli lääkärikäyntejä enemmän kuin yhdessäkään yksittäisessä Mehiläisen lääkärikeskuksessa, kertoo Digiklinikan vastaava lääkäri Essi Kainonen.

Etäpalvelua tietyin edellytyksin

Konsultaation ja seurannan lisäksi etävastaanotolla hoidetaan vaivoja, yleisimmin hengitystieoireita, erilaisia tulehduksia ja ihottumia, pieniä tapaturmia sekä mielenterveyden ongelmia.

Kaikki työterveyspalvelut eivät kuitenkaan sovellu mobiilina toteutettaviksi. Kaikki eivät myöskään halua palvelua etänä.

– Tärkein pointti etäpalvelujen järjestämisessä on se, että asiasta on sovittu työnantajan ja työterveyshuollon kesken ja tämä kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, toteaa tarkastaja Johanna Pulkkinen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Pulkkinen muistuttaa, että palvelua annettaessa on pohdittava tapauskohtaisesti, soveltuuko se etäpalveluna tuotettavaksi. Etäpalveluiden tuottaminen edellyttää myös siihen koulutettua henkilöstöä ja tietoturvasta huolehtimista.

Lisäksi on joitakin palveluja, joita ei voida tällä hetkellä järjestää etänä. Työpaikkaselvitys tehdään yleensä aina työpaikalla, myös kotitoimistossa tai liikkuvassa työssä. Tämä on käytännössä haasteellista eikä aina toteudu.

– Tällaisissa tapauksissa etätyöselvityksellä olisi paikkansa. On vielä keskustelun alla, voisiko työpaikkaselvityksen tehdä tietyin ehdoin etänä, sanoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Timo Leino, joka toimii Työterveyshuollon laatuverkoston puheenjohtajana.

Elämäntapaohjausta ja tukea mielenterveyteen

Erilaiset sovellukset tarjoavat näppärän tavan myös terveyden ja elintapojen seurantaan.

Leino mainitsee esimerkkeinä työhyvinvoinnin valmennukset, joissa hoidetaan muun muassa työhön liittyvää stressiä ja unettomuutta. Hyviä kokemuksia on jo pitkältä ajalta Mielenterveystalon ryhmätoiminnasta ja terapioista.

– Psykologin konsultaatiot ja seurantakäynnit sujuvat hyvin etänä. Videoaikoja varataan enenevässä määrin jaksamisasioissa. Asiakkaalle on luontevampaa puhua näistä turvallisessa ympäristössä, kotonaan, vahvistaa Finla Työterveyden asiakaspalvelun palveluvastaava Jessica Blomberg-Niemelä.

Mehiläinen tarjoaa työterveysasiakkailleen matalan kynnyksen Huolikulma-chatin ja digivalmennusta elämäntapamuutoksiin sovelluksessaan.

Työterveysammattilaisten työ on muutoksessa

Työterveyslaitoksen Leino toteaa, että digitalisaatio on muuttanut paljon monien terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Osa työpäivästä hoidetaan tietokoneen välityksellä kuulokkeet korvilla etäyhteyksillä. Digitalisaatio ei kuitenkaan aina tehosta työtä.

– Vaikka etäpalvelut pääosin säästävät aikaa, raportointi voi lisätä työtä sitä kautta, että keskustelu käydään kirjallisesti, jos esimerkiksi joutuu selittämään potilaalle paljon. Toisaalta dokumentti käynnistä on joka tapauksessa jäätävä.

Vielä ei tiedetä, mitä vaikutuksia työterveyspalveluihin tuo vuoden alusta voimaan tullut Kelan korvauskäytännön muutos, joka painottaa sairauksia ehkäisevää toimintaa ja työkyvyn tukemista.

Työnantaja voi tarjota työntekijöilleen vain lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon tai laajat palvelut. Koska korvausprosentti työnantajalle vapaaehtoisesta sairaudenhoitopalvelusta pieneni vuoden alussa, se vaikuttaa ehkä työnantajien kiinnostukseen rahoittaa palvelun järjestämistä.

Kattavat terveyspalvelut näyttävät kuitenkin olevan eduksi kilpailussa hyvistä työntekijöistä. Työntekijät osaavat niitä myös hyödyntää, kun asiointi hoituu mutkattomasti.

– Palveluissamme on matala yhteydenottokynnys, ja työntekijöiden hoitokontaktien määrä keskimäärin kolminkertaistuu, kun he siirtyvät palvelujemme piiriin, kertoo Heltin Kaisa Ojala.

 

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuva: Shutterstock

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *