Blogi

Miksi työnantajan on syytä kiinnostua työntekijän peliongelmasta?

| Kuva: Timo Nerkko

Rahapeliriippuvuus ei haise eikä näy ulospäin. Työpaikalla se kuitenkin on ongelma, koska se vähentää tuottavuutta, lisää poissaoloja ja heikentää työilmapiiriä. Usein se esiintyy runsaan alkoholinkäytön ohessa.

Rahapeliongelma pysyy yleensä piilossa. Pelaaminen on nykyisin helppoa ja huomaamatonta, kun lähes jokaisella työntekijällä on käytössään älypuhelin. Kännykällä voi helposti pelata verkossa.

Häpeä ja peliriippuvuuteen liittyvät haitat estävät pelaajaa ottamasta asiaa esille. Pelaaja toivoo voivansa ratkaista asian itse, mikä yleensä pitkittää ja syventää ongelmaa. Tämä vuorostaan lisää riskiä erilaisten haittojen kehittymiseen. Pelaaminen ja siihen uppoutuminen voivat olla esimerkiksi työturvallisuusriski, kun keskittyminen valuu pelitilin seuraamiseen.

Ongelmapelaaminen voi vaikuttaa sekä yksittäisen työntekijän että työyhteisön työhyvinvointiin, ja sen takia sen tulee kiinnostaa työpaikan johtoa ja esimiehiä. Myös työkavereiden tukea tarvitaan. Jos huomaat työkaverillasi peliongelman, puutu siihen. Se osoittaa, että välität. Uskalla kysyä ja puuttua!

RAHAPELIRIIPPUVUUS ON TAVALLISTA YLEISEMPI niillä, jotka ovat pelanneet työaikana tai jotka eivät työskentele kiinteässä työpaikassa. Työaikana pelanneilla rahapeliongelma on yhdeksän kertaa yleisempi kuin työntekijöillä, joilla ei ole lupaa tai mahdollisuutta pelata työaikana. Kun työ on liikkuvaa ja sitä tehdään eri ympäristöissä, esimerkiksi rakennustyömailla, tauot tarjoavat mahdollisuuden pelata.

Riippuvuus voi johtaa taloudellisiin väärinkäytöksiin silloin, kun ongelmapelaajalla on pääsy työnantajan tai asiakkaan varoihin. Suurimmat riskit näyttäisivät olevan finanssiyrityksissä sekä hyvin pienissä yrityksissä, joissa työntekijä esimerkiksi maksaa laskut ja hoitaa kirjanpidon.

Harvoin kuitenkin kuulee tarinoita, että työpaikan rahoja olisi käytetty pelaamiseen. Useimmiten kahvikassojen tai vastaavien katoaminen liittyy harrastustoimintaan: on pelattu urheiluseuran kanttiinituotot tai lasten leirikoulun matkarahat.

RAHAPELAAMISEN ONGELMAT SOTKEVAT ihmisten välisiä suhteita ehkä pahemmin kuin alkoholi, koska ymmärrys niistä on vähäisempää. Työpaikan päihdeohjelma, jossa peliriippuvuus huomioidaan, tarjoaa ymmärrystä lisäävän työkalun. Se antaa luvan puheeksi ottamiselle.

Työpaikkojen päihdeohjelmia alettiin laatia 1970-luvulla, kun tarkoitus oli hillitä alkoholin haittoja työelämässä. Viime vuosina päihdeohjelmat ovat laajentuneet koskemaan kaikkia päihteitä ja erilaisia riippuvuuksia.

Ensimmäinen kuntatasoinen päihdeohjelma, jossa rahapelaaminen on nostettu esille, hyväksyttiin pari vuotta sitten Lempäälän kunnassa. Tämä on ensimmäinen kunnallinen ohjeistus pelihaittojen ehkäisyyn ja korjaamiseen.

Selkeät työpaikan toimintatavat ja hyvä päihdeohjelma luovat pohjan sille, miten puututaan tai ohjataan hoitoon. Avainkysymys on, mistä ja miten voi saada apua, kun sitä tarvitsee.

Hyvässä työpaikan päihdeohjelmassa on selkeä, niin päihteitä kuin pelaamisestakin koskeva kolmijako: ennaltaehkäisy, puuttuminen ja ongelmanratkaisu. Ennaltaehkäisy on tietoisuuden ja keskustelun lisäämistä. Puhuminen kannattaa aina ja ehkäisee ongelmien syntymistä.

Kirjoittaja on kouluttaja Timo Nerkko EHYT ry:stä.

 

Näillä työntekijöillä on tavallista korkeampi riski rahapeliongelman kehittymiseen:

  • Ajoneuvojen kuljettajat, muun muassa taksien ja kuorma-autojen kuljettajat
  • Yksitoikkoista työtä kiinteässä työpisteessä tekevät
  • Vuorotyöläiset
  • Paljon työssään matkustavat
  • Rahapelit läsnä työpaikalla – työpaikkana baari, kioski tai pelipiste
  • Peli- tai finanssiyrityksessä työssä olevat.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje