Mikroyrittäjä ahertaa selviytymisen rajoilla

Facebooktwitterlinkedin

Suomalaisen mikroyrittäjän työtaakka on raskas, ja hälyttävän monen työkunto on kehno. Kuormituksen kasvaessa olisi entistäkin tärkeämpää huolehtia palautumisesta.

Jopa 40 prosentilla suomalaisista mikroyrittäjistä on huono työkyky. Tämä selvisi Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin suomalaisten mikroyrittäjien työkykyä ja laadittiin suosituksia työssä jaksamisen edistämiseksi.

Mikroyrittäjien tulevaisuus huolettaa Työterveyslaitoksen johtavaa asiantuntijaa Jaana Laitista.

– Kyselyymme vastanneiden yrittäjien keski-ikä oli alle 50 vuotta. Pistää miettimään, millaisessa kunnossa he ovat eläkeikään päästessään.

Yrittäjillä on arjessaan enemmän kuormittavia tekijöitä kuin palkkatyöläisillä.

– Monessa mikroyrityksessä yrittäjä hoitaa sekä yrityksen pääasiallisen toiminnan että yrittäjyyteen liittyvät työt ja vielä työsuojelunkin, Laitinen kuvailee.

Osaamisvaje uuvuttaa

Mikroyrittäjät eivät välttämättä pidä hallinto- ja toimistotöitä tärkeinä. Lisäksi heiltä usein puuttuu siihen tarvittavaa osaamista. Näin kyseiset työt jäävät helposti rästiin, mikä lisää kuormitusta entisestään.

– Kukaan meistä ei ole joka alan mestari, mutta mikroyrittäjältä sellaista mestaruutta usein vaaditaan, Laitinen sanoo.

Jos vaikkapa yrityksen toiminnan uudistaminen ei onnistu tai johtaminen tai markkinointi eivät suju, yrittäjän kuorma kasvaa edelleen.

Kun työkyky ei vastaa työn vaatimuksia, yrittäjän pitäisi levätä ja palautua. Valitettavan usein käy päinvastoin: hän pidentää työpäiviään. Näin syntyy paheneva kierre. Palautumiselle jää yhä vähemmän aikaa, ja työsuoritukset kärsivät.

Laitiselle itselleen tutkimus poiki yhden erityisen suuren oivalluksen: yrittäjän osaamisen kehittämisellä on huomattava vaikutus tämän työkyvyn parantamiseen.

– Jotta työ ei kuormita liiaksi, ammattitaidon pitää vastata työtä.

Palautuminen on työkyvyn ydin

Kuormituksen kasvaessa ja palautumisen tarpeen lisääntyessä yrittäjän olisi hyvä pysähtyä miettimään omaa jaksamistaan ja hyvinvointiaan.

– Eikä tämä ole mitään pehmopuhetta, vaan yritystoiminnan kovaa ydintä. Riittävällä palautumisella estetään haittojen kasaantumista, mutta palautumisen tulee olla jatkuvaa, ei vain lomilla tapahtuvaa, Laitinen painottaa.

Yrittäjän viikkoon saattaa kertyä huimasti työtunteja, ja vapaa-aika voi jäädä liki olemattomaksi. Yli 55-tuntinen työviikko aiheuttaa tutkitusti terveyshaittoja, samoin pitkittynyt stressi.

– Palautumiseen pitää kiinnittää huomiota niin työpäivän mittaan kuin vapaa-ajallakin. Juuri palautuminen on työssä suoriutumisen kannalta keskeistä. Tutkimuksemme mukaan huonoksi koettu työkyky ja huono työstä palautuminen selittivät erittäin vahvasti huonoa työsuoritusta neljän edeltävän viikon aikana.

Työterveyshuolto isojen ehdoilla

Jaana Laitisen mukaan terveyden edistäminen on yleensä tehty ”sairauskärjellä”. Nyt keskiöön pitäisi nostaa työ. Jotta työterveyshuollon vaikuttavuutta saadaan parannettua, täytyy ottaa huomioon nimenomaan ammatti- ja työnäkökulma.

Olennaista olisi, että työterveyden ammattilaiset kiertäisivät työpaikkoja.

– On tärkeää tuntea ympäristö, jossa työtä tehdään. Ilman tätä tuntemusta on vaikeaa antaa hyviä neuvoja ja vinkkejä.

Mikroyrittäjillä on palkkatyössä käyviin verrattuna aivan oma työterveysongelmansa. Vain 20–50 prosenttia heistä on hankkinut itselleen työterveyshuollon, sillä yksin yrittävälle se ei ole pakollista.

Tähänkin on syynsä. Työterveyshuollon toimintamallit on kehitetty isoja ja keskisuuria yrityksiä varten. Mikroyrityksille ei löydy rakenteita tai tukea, vaikka ne muodostavat valtaosan suomalaisista yrityksistä. Työterveyshuollon järjestäminen voi olla mikroyrittäjälle liian vaativa ja monimutkainen projekti.

Kuilua muihin kasvattaa sekin, että isoilla ja keskisuurilla yrityksillä on myös muita työkykyä edistäviä toimijoita, kuten työsuojelu ja HR eli henkilöstöhallinto. Mikroyrittäjiltä ne puuttuvat.

Päättäjien hoidettava osansa

Jaana Laitisen mielestä mikroyrittäjien työkyvyn vahvistaminen kuuluu myös päättäjille.

– Työterveyshuollot ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä. Mikroyrittäjät ovat usein pienituloisia eivätkä siis kovin haluttuja asiakkaita. Yhteiskunnan tuki olisi todella tärkeää.

Mikroyrittäjälle sairastuminen tarkoittaa usein sitä, että ansiotulot loppuvat. Pahimmassa tapauksessa loppuu koko yrittäminen. Monella alalla, esimerkiksi maataloudessa, on hankalaa tai mahdotonta löytää sijaisia. Siksi myös sosiaaliturva on tarpeen.

Työterveyshuollon toimintaa voitaisiin kehittää ryhmäohjauksen suuntaan. Vertaistuki on erittäin merkityksellinen asia myös yrittäjille, mutta sitä on monesti vaikeaa saada.

– Vähän provosoivasti voisi sanoa, että toinen yrittäjä ymmärtää paremmin kuin työterveyshoitaja tai lääkäri.

”Tarvitaan asennemuutosta”

Myös yhteiskunnallisessa ilmapiirissä olisi Laitisen mukaan korjattavaa.

– Meille pitäisi saada sellainen asenne, että yrittäjiä tuetaan ja kannustetaan. Yrittäjien on saatava pitää itsestään huolta eikä pelkästään jaksaa ja jaksaa, Laitinen sanoo.

Hänen mukaansa mikroyrityksillä on vastaavasti paljon annettavaa yhteiskunnalle. Niillä on suuri vaikutus talouteen ja työllisyyteen, ja niissä on runsaasti potentiaalia kasvuun.

Yrittäjien työkykyongelmiin tutkimusryhmällä ei ole tarjota valmista ratkaisua, mutta tulosten pääviesti on selvä.

– Nyt pitää kehittää jotakin uutta ja ottaa yrittäjät itsensä mukaan kehittämään sitä.

 

Mikroyrityksiä on paljon, tietoa vähän

Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka työllistää alle kymmenen henkeä. Suomalaisista yrityksistä 93 prosenttia on mikroyrityksiä.

Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston tutkimukseen kutsuttiin 75 000 mikroyrittäjää, joista reilut 1 200 vastasi alkukyselyyn. Heistä valittiin satunnaisesti lähempään tarkasteluun 30 sellaista yrittäjää, jotka käyttivät Palaudu!-sovellusta työssä jaksamisensa tukena. Sovellus on  kehitetty osana Promo@work -hanketta yhteistyössä Työterveyslaitoksen sekä Oulun, Tampereen ja Kölnin yliopistojen kanssa.

Mikroyrittäjiä on tutkittu vain vähän sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tuoreen tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa mikroyrittäjien tilannetta ja selvittää sitä, mitä toisaalta valtio ja toisaalta yrittäjät itse voisivat tehdä työkykynsä edistämiseksi.

Teksti: Emma Kaustara

Lisätietoa:  PromoatWork-tutkimushanke, Mars matkalle – terveyttä työpaikoille, Yrittämisestä virtaa

 

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *