– Musiikki vaikuttaa myönteisesti erilaisista tehtävistä suoriutumiseen ja oppimiseen. Musiikki myös nopeuttaa reagointia ja parantaa tarkkuutta, kertoo dosentti ja aivotutkija Elvira Brattico. Helsingin yliopistossa työskentelevä Brattico perustaa väitteensä ohjaamaansa tutkimukseen, jossa tarkastellaan musiikin vaikutusta aivojen toimintaan.

Teho tulee tunteista. Musiikin hyvää tekevä vaikutus on tunnettu jo jonkin aikaa. Vuonna 1993 havaittiin niin kutsuttu Mozart-vaikutus ensin rotilla, sitten kahdeksan kuukauden ikäisillä vauvoilla: Mozartin sonaattien kuunteleminen näytti parantavan testiin osallistuneiden avaruudellista hahmottamiskykyä. Tuohon aikaan Mozartin kuuntelemisen tulkittiin lisäävän älykkyyttä.

Lisätutkimusten myötä vaikutusmekanismi tunnetaan nyt tarkemmin. Musiikki ei vaikutakaan suoraan älyyn, vaan se parantaa suorituksia välillisesti, koska se vaikuttaa tunteisiin ja vireystilaan. Tuottamalla mielihyvää musiikki kohentaa mielialaa ja motivaatiota sekä saa meidät suoriutumaan paremmin älykkyyttäkin mittaavista tehtävistä.

Kun motivaatiotasomme nousee, myös oppimistuloksemme paranevat ja kykenemme reagoimaan entistä nopeammin. Musiikin siivittämänä työnteko sujuu vaivattomammin ja tarkemmin.

Musiikki vie huomion pois väsymyksestä, mikä saa jatkamaan normaalin väsymiskynnyksen yli. Kannattaa kuunnella sellaisia kappaleita, jotka liittyvät omaan nuoruuteen ja muistuttavat niistä ajoista, kun kroppa oli virkeimmillään.

Ponnistelut voivat tuntua kymmenisen prosenttia kevyemmiltä, kun liikkuja kuuntelee tekemisen rytmiin, vauhtiin ja sykkeeseen sopivaa musiikkia. Käytännössä se merkitsee sitä, että ihminen jaksaa musiikin avulla 10 prosenttia pidempään tai tehokkaammin
kuin ilman sitä.

Millaisia säveliä kannattaa työnsä taustaksi valita? Yleispätevää ohjetta ei ole. Bratticon mukaan tärkeintä on, että kuulija kokee musiikin miellyttäväksi.

– Musiikin tulisi olla harmonista, aika rauhallista ja melodista, ei liian aggressiivista. Esimerkiksi akustinen musiikki toimii hyvin, Brattico toteaa.

– Paradoksaalista kyllä, hiukan melankolinen musiikki toimii paremmin kuin liian iloinen, hän jatkaa.

Stressaantuneelle voi suositella lempikappaleiden kuuntelua. Kun stressi saa helposti takertumaan ikäviin asioihin, miellyttävä musiikki voi kääntää ajatukset kohti parempaa.

 

Teksti: Teija Laakso

Aiheesta laajemmin toimittaja Teija Laakson artikkelissa Työ Terveys Turvallisuus -lehden numerossa 1/2015.

Lue myös Sinä, Minä, Me – räppää hyvää mieltä työpaikalle.

Aiheesta myös tutkija Minna Huotilaisen blogi: Työpaikalta kuuluu räppiä