Ihmismieli ei toimi tyhjiössä. Joidenkin kokeiden mukaan ihminen alkaa hallusinoida nopeimmillaan jo viidentoista minuutin kuluttua jouduttuaan tilaan, jossa aisti-informaatiota ei ole lainkaan. Mieli pyrkii täyttämään tyhjiön.
Sama koskee arkielämää. Jos päivät valuvat toinen toisensa jälkeen ilman merkitystä tai järkevää rakennetta, elämä muuttuu pian arkiseksi puurtamiseksi. Itse asiassa suurin syy ihmisten työperäiseen stressiin ei käsittääkseni ole niinkään työn määrä, vaan työn epämäärä – siis epäselvyys siitä, mitä ihmiseltä odotetaan ja miksi.
MIELI TARVITSEE TAVOITTEITA, mutta ongelmana on, että jos tavoitteet asetetaan sattumanvaraisesti tai yhteiskunnan pinnallisten arvostusten mukaan, tulos voi olla entistä pahempi. Pyrkimys varallisuuden kasvattamiseen tai laihduttamiseen vain siksi, että lehdissä lukee, että pitäisi olla rikas tai hoikka, voi johtaa entistä suurempaan ahdistukseen.
Sen sijaan tavoitteet kannattaa valita kunnioittamalla kahta kriteeriä: mitä itse haluaa tehdä, ja miten tällä tekemisellä tekee samalla hyvää muille.
Hyvä työkalu omien kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen on kutsumuskartta. Kirjoita paperille allekkain, mistä kaikesta olet aidosti ja sisäisesti motivoidusti kiinnostunut: esimerkiksi kirjoittaminen, keskusteleminen, puutarhanhoito, laitteiden korjaaminen, rakentaminen, joukkueurheilu ja niin edelleen.
Mieti sitten, miten voisit näiden aktiviteettien avulla tehdä hyvää. Iso osa maailman ongelmista johtuu siitä, että ihmiset pyrkivät todellisten ongelmien sijaan ratkaisemaan koettuja ongelmia. Esimerkiksi Liisalla voi olla jano, mutta hän on oppinut kokemaan ongelman tarpeena juoda kokista – mistä seuraa paljon negatiivisiakin vaikutuksia. Tämän takia on tärkeää suunnata tarmo siihen, että omasta toiminnasta syntyy ratkaisuja todellisiin ongelmiin.
MAINIO VIITEKEHYS MAAILMAN haasteiden ymmärtämiseen löytyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Vuonna 2015 määriteltyihin 17 päätavoitteeseen kuuluvat muun muassa absoluuttisen köyhyyden poistaminen, koulutuksen parantaminen, tasa-arvon lisääminen ja vesiongelman ratkaiseminen.
Jos voit suunnata kiinnostuksesi kohteet näiden tai näiden tyyppisten ongelmien ratkaisemiseen toimimalla yrityksessä tai organisaatiossa, tekemällä vapaaehtoistyötä tai vaikka perustamalla oman startupin, saat työskennellä mielenkiintoisten asioiden parissa tekemällä samalla hyvää maailmassa.
Mieli tarvitsee tavoitteita, mutta ei mitä tahansa tavoitteita. Olennaista on asettaa tavoitteet niin, että niiden tavoittelu on innostavaa – ja että ne saavuttaessaan ratkoo todellisia ongelmia.
Lauri Järvilehto on filosofian tohtori ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori, jota kiinnostavat ajattelu, oppiminen ja maailman visaisten ongelmien ratkaiseminen.
Toisen kappaleen kuvaus työstressin syntymisestä on varmasti totta.
Meillä on ongelmana perusturvan työpaikoissa se, että esimiehille on annettu monta yksikköä, eivät ehdi perehtyä oikein mihinkään. Tässä tilanteessa työpaikoista on tullut ns. itseohjautuvia, epämääräisiä ohjeita ym. kuka tekee päätökset, missä on pomo, kaikki on epämääräistä mössöä.