Metsäpalot eivät johtaneet hätätyöilmoituksiin

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kuumuus ja kuivuus ovat aiheuttaneet metsäpaloja ympäri Eurooppaa. Suomessa sammutustöihin on lomakaudesta huolimatta riittänyt palomiehiä.

Palomiehet lienevät sammuttaneet metsäpaloja normaalin työajan puitteissa ja mahdollisesti ylitöinä, koska hätätyöhön ei ole tarvinnut turvautua.

Suurpalon aiheuttama vaara voisi olla peruste hätätyön teettämiselle. Tällöin työnantaja voisi kutsua työhön säännöllisen työajan ulkopuolella. Ylityön täyttyneet enimmäismäärätkään eivät estä hätätyön teettämistä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelulakimies Aki Eriksson kertoo, etteivät viimeaikaiset metsäpalot ole johtaneet hätätyöilmoituksiin.

Sen sijaan työmarkkinakevät runsastutti hätätyöilmoituksia. Tämän vuoden vajaasta kolmestasadasta ilmoituksesta 120 kappaletta liittyy tele- ja sähköalan ylityökieltoon.

Mikä on hätätyötä?

Työaikalaki sanoo, että ”hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen, eikä työtä ole mahdollista siirtää suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana”.

Tilausruuhkan purkuun hätätyötä ei voida teettää ja harvoin muutenkin omaisuuden turvaamiseen. Sellainen tilanne, jossa taloudellisen vahingon estämiseksi voitaisiin teettää hätätyötä, voisi olla esimerkiksi tulipalo petrokemian laitoksella tai valumuotin rikkoutuminen betoniteollisuudessa.

– Tässä tapauksessa koko tehtaan alasajo voisi olla peruste, koska alasajosta syntyy paitsi taloudellista myös ympäristöhaittaa. Toiminnan keskeytymistä ja sen uhkaa suojellaan tällöin hätätyöllä.

Terveydenhuollossa hätätyöhön voidaan joutua epidemian myötä esimerkiksi pienessä yksikössä, kun liki kaikki työntekijät sairastuvat ja lääkehuolto pitää varmistaa.

Aluehallintovirasto arvioi perusteet

Työnantajan on tehtävä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestoajasta. Ilmoitukseen liitetään työntekijöiden luottamusmiehen tai -valtuutetun tai, jos kumpaakaan ei ole työpaikalle valittu, työsuojeluvaltuutetun lausunto. Hätätyön enimmäiskesto on kaksi viikkoa.

Työnantajat turvautuvat joskus hätätyöhön, vaikka perusteet eivät täyttyisi. Hätätyö arvioidaan aina käytännössä takautuvasti. Työsuojelulakimies Eriksson arvioi, että karkeasti kaksi kolmesta ilmoituksesta hyväksytään. Jos päädytään lopettamaan hätätyö tai rajoittamaan sitä, työnantajalle annetaan toimintaohje, että työ on kirjattava ylityöksi.

Joskus työnantaja osoittaa selvää piittaamattomuutta ohjeista. Silloin kyse on työaikarikkomuksesta, joka ilmoitetaan poliisille. Törkeä ja toistuva työaikalain rikkominen on työaikasuojelurikos.

– Näitä ei vuositasolla poliisille paljon ilmoiteta, mutta teon rangaistavuus on hyvä tehostekeino, sanoo Eriksson.

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuva: Shutterstock

 

Työaikasäännökset joustavat hätätyössä

Hätätyötä teetettäessä voidaan poiketa suuresta osasta työn teettämistä rajoittavista säännöksistä, kuten yötyö-, vuorotyö-, lepoaika- ja sunnuntaityösäännökset. Periaatteessa hätätyössä ei työajan pituutta ole mitenkään rajoitettu. Hätätyötäkään ei ole tarkoituksenmukaista eikä työsuojelunäkökohdat huomioon ottaen mahdollistakaan teettää yhtäjaksoisesti pitkää aikaa ilman lepotaukoja.

Lisätietoa: www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/asiointi/luvat-ja-ilmoitukset/hatatyo

 

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

3 kommenttia aiheesta "Metsäpalot eivät johtaneet hätätyöilmoituksiin"

  1. Aki vois käydä vähän perehtymässä asiaan vaikka spekin sivuilta
    http://www.spek.fi/Suomeksi/Palokuntatoiminta/Palokuntalaiset

    ”Tiesitkö, että
    palokuntatoiminnan kansantaloudellinen arvo on n. 79 milj. euroa (2011)
    * vuosittain sopimuspalokuntalaiset osallistuvat yli 22.000 kiireelliseen pelastustehtävään
    * vapaaehtoisille kertyy vuosittain 35 045 h/ palokunta, yhteensä n. 20 milj. htt
    * 11% nykyisin elävistä suomalaisista on ollut mukana jossain elämänsä vaiheessa (tarjonnut merkittävän harrastustoiminnan muodon yli 500.000 suomalaiselle)
    * sopimuspalokunnat muodostavat koko maan kattavan palveluverkoston
    sopimuspalokunnat ovat valmiina tositoimiin:
    24 tuntia. 365 päivää vuodessa. Sinun turvaksesi.”

  2. Valmiudessa oleminen ja hätätyö ovat eri asioita. On erinomaista, että (sopimus)palokunnat turvaavat arkea olemalla valmiina lähtemään silloin kun hätä iskee. Tavallinen tulipalon sammuttaminenkaan ei ole hätätyötä silloin, kun se sattuu ja on hallittavissa normaalin työaikalain puitteissa.

  3. Tämän kesän palot eivät ole aiheuttaneet sellaista taloudellista uhkaa millekään instanssille että hätätyöhön olisi kallistuttu. Ensimmäisenä hälytellään vapaavuorot, sopimuspalokunnat omista ja naapurilaitoksista, Puolustusvoimat jne. Sen jälkeen mietitään, jos tarvetta, ruetaanko soittelemaan lomalaisia läpi. Pyydetään virka-avut metsähallitus, Silvesta jne, kauempaa pelastuslaitoksia avuksi ja veikkaan sekään jos ei riitä, tullenee harkittavaksi hätätyö. Ei ole ensimmäisiä toimenpiteitä pelastuslaitoksilla määrätä hätätyöhön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *