Työhyvinvointi

Messutalojen etätyöpisteet ovat kauniita, mutta turhan heppoisia

Etätyösuosituksen seurauksena monia kiinnostivat kotien työhuoneet Tuusulan Rykmentinpuistossa vuoden 2020 asuntomessuilla. Toimivia malleja oli messuilla kuitenkin vain vähän.

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Kirsi Väisänen

Koronaaika on kysynyt kekseliäisyyttä erityisesti niissä perheissä, joissa vanhempien lisäksi kotona ahkeroi etäkoululainen tai useampi. Miten järjestää yhdelle tai useammalle rauhallinen tila, jossa tietotyöläinen tai koululainen mahtuu työskentelemään?

Huom! Asuntomessutalojen työhuonekuvia löydät jutun lopusta.

Pieniin tiloihin kaivataan joustavia ratkaisuja

Suomalaisten asunnot ovat pieniä erityisesti pääkaupunkiseudulla, eikä niissä välttämättä riitä tilaa erilliselle työhuoneelle. Viime vuosina myös omakotitalojen koko on kohtuullistunut.

– Jos aiemmin tehtiin vähintään 150-neliöinen talo, nyt riittää usein 100 neliötä. Isompiin neliöihin on toki paremmin varaa rakentaa erillinen työhuone, toteaa talomyyntiä 30 vuotta tehnyt Timo Majasalmi Omatalo Oy:stä.

Lammi-kivitaloja myyvät Sami Harainen ja Hannu Ahokas vahvistavat havainnon pienempien talojen kysynnästä. He esittelevät messuilla Duplio Tynell ja Aalto -paritaloa, jonka asunnot ovat kooltaan 107-neliöisiä. Heidän mielestään työpiste voidaan toteuttaa myös pienempiin tiloihin, kunhan panostetaan hyvään tilasuunnitteluun.

– Sata neliötä on kuitenkin aika paljon. Ei monellakaan kerrostalossa asuvalla ole niin paljon tilaa käytössään, Harainen sanoo.

Taloedustajien mukaan omakotitaloihin tehdään usein yksi ylimääräinen huone yhdistetyksi työ- ja vierashuoneeksi. Messuilla nämä huoneet on sisustettu pääosin vieras- tai oleskeluhuoneiksi. Työhuoneita on vähemmän, vaikka etätöitä painaa yhä useampi. Messujen sisustusratkaisut on lyöty lukkoon jo viimeistään vuodenvaihteessa, ja siksi trendiin ei ehditty reagoida, puolustelevat talomyyjät.

Perheelliset tarvitsevat huoneita

Yhdistetyn työ- ja vierashuoneen aikovat toteuttaa myös asuntomessuilla vierailleet Mirka Haikarainen ja Pekka Molarius. Heille valmistuu hirsirakenteinen kaksikerroksinen koti Helsingin Puistolaan näillä näkymin syksyyn 2021 mennessä.

– Suunnitelmissa on tällä hetkellä erillinen työhuone talon ensimmäiseen kerrokseen, johon tulevat myös oleskelu-, keittiö- ja ruokailutilat. Yläkertaan sijoittuvat kaksi makuuhuonetta, vaatehuone, kodinhoito- sekä kylpy- ja saunatilat terasseineen, Haikarainen kertoo.

Myöhemmin perheen kasvaessa työhuone aiotaan ottaa makuuhuonekäyttöön ja yläkerran aula muuttaa etätyötilaksi.

– Meille oli erityisen tärkeää, että kotiin ei tule hukkatiloja, vaan että kaikki tilat toimivat ja muuntuvat perheen kulloisenkin tarpeen mukaan. Toki myös rajallinen rakennusoikeus tukee tätä ajatusta, sisustusalalla työskentelevä Haikarainen lisää.

Kuva: Mirka Haikarainen ja Pekka Molarius työskentelivät molemmat kevään ajan kotona etätöissä. Nyt Haikarainen keskittyy odottamaan tulevaa perheenlisäystä. Logistiikkapäällikkönä toimiva Molarius kertoo työskentelevänsä usein kotoa käsin.

Kevyitä, siirreltäviä työtilakalusteita

Vain muutamasta messutalosta löytyy työskentelyyn sisustettu huone, jossa on kunnollisen kokoinen työpöytä ja säädettävä työtuoli. Enemmän on esillä melkoisen heppoisia työpistevirityksiä.

Onko monessa kohteessa nähdyn kapean pikkupöydän tarkoitus edes toimia varsinaisena työskentelytasona? Vai ovatko ne vain nättejä sisustuselementtejä? Tuolitkin näyttävät valitun ennemmin ulkonäön kuin ergonomian perusteella.

Kuvat: Monessa messutalossa työpisteenä toimii kapea, kevytrakenteinen pöytä ja designtuoli.

Etätyökulttuuri lienee niin nuorta, ettei ergonomisia työpisteitä vielä oikein osata kaivata. Koululaisen huone varustetaan kyllä jo reilunkokoisella työpöydällä. Kotona työtä tekevän vanhemman etätyöpiste taas tuntuu rakentuvan useimmin keittiönpöydän ääreen – ehkä juuri siksi, että siinä on eniten tilaa työskentelylle. Ruokapöytä toimiikin monella ihan joustavasti työpöytänä, jos samalla huolehditaan tilan rauhoittamisesta ja kiinnitetään huomiota työasentoon.

Sähköasentajalle olisi käyttöä

Monesta messujen työpisteestä näyttää puuttuvan kunnollinen valaistus.

Myös pistorasioiden ja tietoliikennerasioiden riittävyys kohteissa mietityttää. Pistorasia kun voidaan tarvita tietokoneyksikölle, läppärille, näytölle ja tulostimelle sekä mahdolliselle sähkösäätöiselle pöydälle. Johtoja ja kaapeleita risteää tietotyöläisen pöydällä helposti sellainen määrä, että ei ihme, jos huolellinen sisustaja tuskastuu.

Avoimissa tiloissa ääni kantautuu

Työtilan äänimaailmaan joutuu ainakin perheellinen kiinnittämään huomiota. Videokokouksissa ja puhelimessa ollessa ei kaivata ylimääräistä taustahälyä. Myös kotona ”työkavereiden” kyselyt ja keskeytykset voivat haastaa aivotyöergonomian.

Omakotitaloissa suosiossa ovat suuret ja korkeat yhteiset oleskelutilat. Kun neliöitä käytetään runsaasti yhteisiin tiloihin, niitä jää väistämättä vähemmän erillisiin, rauhaisan työskentelyn mahdollistaviin huoneisiin.

Jos halutaan rauhallisia työnurkkauksia ja estää esimerkiksi television äänen kantautuminen kerrosten välillä, on syytä välttää korkeita tiloja ja tehdä kerrosten välille umpinainen porrastila.

Millainen sitten on toimiva työpiste?

Työterveyslaitos neuvoo kokoamaan tärkeimmät työvälineet käden ulottuville. Harvemmin tarvittavat välineet voi sijoittaa pienen kävelymatkan päähän. Asennon vaihtaminen ja liike tekevät hyvää työpäivän lomassa.

Pitkäkestoista paikallaan istumista tulisi välttää. Seisoen työskentely tuo asentoon vaihtelua.

Jatkuva työskentely tietokoneella rasittaa elimistöä tukevia niveliä ja lihaksia. Näyttöpäätteellä työskentelevälle ongelmia voivat aiheuttaa kumara asento, kiertynyt tai taaksepäin taipunut niskan asento, samoin kuin hankalat ja tukemattomat käden asennot.

Myös silmät väsyvät ja kuivuvat helposti ruutua tuijottaessa. Valaistukseen ja häikäisyyn onkin kiinnitettävä huomiota.

Työpöydän leveyden pitäisi olla vähintään 120 ja syvyyden 80 senttiä. Näppäimistön taas tulee mahtua pöydälle niin, että sen edessä on tilaa ranteiden tukemiseen. Myös hiiren käyttö vaatii tilaa. Lisäksi voidaan tarvita lisätasoja työpöydän sivuille.

Hyvä työtuoli on käyttäjälle sopivan kokoinen, ja istuimen korkeus, istuinpinnan syvyys ja kallistus ovat helposti säädettävissä. Tuolin pitää tarjota tukea lanneselälle.

Kuva: Hyvässä työasennossa istut työtuolin perällä selkä tukeutuen selkänojaan ja niin, että jalat ovat tukevasti lattialla. Hartioiden tulee olla rentoina ja olkavarret lähellä vartaloa, kyynärvarret tuettuna vaakatasossa. Myös seisoen työskentelyssä on syytä säilyttää selän luonnollinen, ryhdikäs asento. Kuva: Shutterstock

 

Etätyöratkaisut esille messuilla

Asuntomessut olisi luonteva paikka esitellä etätyössä tarvittavia ergonomisia työtuoleja, sähköpöytiä, valaisimia ja säilytyskalusteita – miksei myös taukojumppavälineitä. Tarkka sisustaja ilahtuisi tyylikkäistä kaapelikoteloista ja siisteistä johtokouruista.

Messuilla olisikin toivonut näkevän viimeistellympiä työhuoneita ja työpisteitä. Ehkä ensi vuonna Lohjalla niitä jo on.

Kuva: Tuusulan asuntomessualueella on kaksi kerrostaloyhtiötä, Woodcube ja BoKlok, jotka tarjoavat yhteistiloja etätyöhön. Kuvan tila on BoKlokista.

Kuva: Työhuone on kohteesta HEVI-kivitalo Lumitiikeri.

Kuva: Graafikon työtilaksi suunniteltu työhuone löytyi kohteesta Jukkatalon  Tuulia.

Kuva: Työtilaksi sisustettu huone on talossa Illyria.

Kuva: Paritalo Veljestecon työhuoneesta löytyi ensimmäinen säädettävä työtuoli.

Kuva: Design-talo Puron reilun kokoisen työpöydän ääressä työskentelee talomyyjä Henry Lindberg.

Kuva: Kierroksen ainoa sähköpöytä oli kohteessa Townhouse Rokka. Myös säilytystilaa, tietoliikennepistorasia ja tavallisia pistorasioita näyttäisi olevan käytettävissä.

Teksti ja kuvat: Kirsi Väisänen

Kirjoittaja on opiskellut työtiedettä  ja tilasuunnittelua ja perehtynyt kodin työtilojen suunnitteluun.

Kommentit

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje