Luottamus kantaa muutoksissa

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Palomiehen työssä luottamus on läsnä kaikessa toiminnassa. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella sitä tarvittiin etenkin uudistuksissa, jotka toivat työpaikalle paikallisen sopimisen ja keskitetyn työaikasuunnittelun.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella paikallinen sopiminen ja työaikasuunnittelun keskittäminen ovat lisänneet sekä tehoa että työtyytyväisyyttä. Ilman työntekijöiden ja hallinnon välistä luottamusta tuskin olisi saavutettu hyviä tuloksia – puhumattakaan Sitran työelämäpalkinnosta, jonka pelastuslaitos sai vuonna 2017.
– Senhän pitää olla järkähtämätön, toteaa palomies Jari Torvi ammattikuntansa suhteesta luottamukseen.
Henkilöstöhallinnosta vastaava palomestari Sampsa Lintunen on työskennellyt aiemmin itsekin palomiehenä.
– Palomiehen pitää pystyä luottamaan täydellisesti esimerkiksi varusteisiin ja työkavereihin. Kun puhutaan hallinnollisista tehtävistä, rahasta ja henkilöstöasioista, luottamus näyttäytyy ennen muuta äärimmäisenä rehellisyytenä. Jos et puhu totta ja ole täysin vilpitön, seuraavalla neuvottelukerralla sanomisiltasi on pohja pois, Lintunen sanoo.

Hajanaisesta keskitettyyn

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen työaikasuunnittelu oli aiemmin pirstaloitunutta. Siitä huolehdittiin paloasemakohtaisesti ja vieläpä työvuoroittain.
– Siitä aiheutui tietokatkoksia, sekaannuksia ja päällekkäisiä toimintoja. Kun ympärivuorokautiseen valmiuteen vielä lisättiin kaksi uutta paloasemaa, tarve selkeyttää ja tehostaa toimintaa kasvoi entisestään. Oli aika keskittää työaikasuunnittelu yhteen pisteeseen, Lintunen kertoo.
Aiemmassa työvuorojärjestelmässä oltiin yleensä yksi vuorokausi töissä ja kolme vapaalla. Siitä seurasi se, että perustyövuorojen ulkopuolella suoritettavia tehtäviä, kuten harjoituksia, tehtiin ylitöinä vapaapäivinä. Tästä aiheutui hallitsemattomia kustannuksia. Haasteita lisäsi myös eri päiville osuvien työvuorojen keskinäinen eriarvoisuus.
– Sunnuntain työvuoro saattoi olla työntekijälle monta sataa euroa keskiviikon vuoroa arvokkaampi, Lintunen valottaa.
– Käytännössä se tarkoitti sitä, että ennen viikonloppuna tultiin töihin kipeänäkin. Se summa, mikä lauantaista tai pyhätyöstä maksettiin, oli vaan niin hirveän iso, Torvi lisää.
Näistä lähtökohdista ryhdyttiin luomaan joustavaa työaika- ja palkkausjärjestelmää, jossa palomiesvahvuus olisi joka päivä mahdollisimman tasainen. Lintunen suostui uuden resurssitoimiston vetäjäksi sillä ehdolla, että kokonaispalkkatasosta päästään sopimukseen henkilöstön kanssa.

Kiitetty kokonaispalkkaus

Etelä-Karjalassa käyttöön otettu kokonaispalkkaus tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin jokaisen työpäivän jokainen tunti on saman hintainen, tekee sen sitten maanantaiaamuna tai joulupäiväyönä.
– Varsinaisen palkan päälle maksetaan 41 prosenttia lisää joka kuukausi riippumatta siitä, minä päivänä olet töissä tai oletko vuosi- tai sairaslomalla. Aiemmin ylityönä työvuorojen välissä hoidetut tehtävät tehdään nyt niin, että yksi 24 tunnin työvuoro pilkotaan pienempiin osiin, jotka sijoitellaan perustyövuorojen väliin, Lintunen selventää.
Uudet käytännöt ovat tuoneet säästöjä kustannuksiin. Myös vuosittaisten kustannusten ennakointi onnistuu aiempaa paremmin.
– Ennen oli ihan herran hallussa, kuinka paljon ylitöitä sattuu milloinkin tulemaan, Lintunen toteaa.
Työntekijät olivat jo odottaneet kokonaispalkkaukseen siirtymistä.
– Toki aina löytyy joku, joka ei tykkää, mutta sanoisin, että yli 90-prosenttisesti henkilökunta on tyytyväinen kokonaispalkkaukseen, Torvi sanoo.
– En missään nimessä haluaisi vanhaa systeemiä takaisin. Tämä on vaan niin helppoa, ja aina tietää, minkä verran liksaa tulee kuukaudessa, palomies Markus Kallio lisää.
Muutokseen liittyneet pelot eivät ole toteutuneet.
– Yksi pelko oli se, että viikonloppupoissaolot olisivat lisääntyneet, mutta sellaista en ole havainnut, Lintunen sanoo.
Toinen pelko liittyi kustannusten karkaamiseen. Sekään ei ole käynyt toteen.
– Se ei ole pelkästään kokonaispalkkauksen ansiota. Myös keskitetty työaikasuunnittelu ja joustavuus työhön tulemisessa ovat pitäneet kustannukset aisoissa, Lintunen arvioi.
– Uskotteko, että kaikki tämä perustuu meillä vallitsevaan luottamukseen? kysyy Torvi, ja muut myötäilevät.

Joustoa puolin ja toisin

Joustavuuteen on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella satsattu. Työnantajan subjektiivista oikeutta päättää työvuoroista on luovutettu työntekijöille paikallisesti sopimalla.
– Tulevan kahden viikon työvuoroja ei koskaan muuteta kysymättä tai antamatta työntekijöille mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Kun olemme lojaaleja työntekijöiden suuntaan, huomioimme toiveet ja yritämme järjestää vuorot parhain päin, se toimii myös toiseen suuntaan, Lintunen sanoo.
– Jos tulee yllättäviä muutoksia, saamme melkein poikkeuksetta jonkun työntekijän töihin lyhyellä varoitusajalla. Jopa niin, että työntekijät järjestelevät omia menojaan, jotta pääsevät töihin. Molemminpuolinen jousto, jos mikä, on tehokasta.
Tieto poikkeustilanteista kulkee WhatsApp-ringissä.
– Pari viikkoa sitten tuli aamupäivällä resurssitoimistosta rinkiin viesti: Yhtä miestä huutaa tänään töihin, yhteys ASAP. Ongelma oli ratkaistu ja tuuraaja löydetty klo 10.22, palomies Jarkko Purhonen kertoo.

Videoinfo maanantaisin

Pelastuslaitoksella on ymmärretty avoimen ja toimivan tiedonkulun merkitys luottamuksen rakentajana. Asioista pyritään viestimään työntekijälähtöisesti.
– Meillä on edelleen neljä työpistettä, joissa on neljä työvuoroa ja 16 työyksikköä, jotka ovat töissä eri päivinä eivätkä näe toisiaan. Se on haaste tiedonkululle.
Ratkaisuksi on kehitetty joka maanantai klo 13 pidettävä resurssitoimiston videoinfo pelkästään henkilöstöasioista.
– Samaa infoa kerrataan neljä viikkoa, jotta tieto tavoittaa kaikki vuorot. Lisäksi info taltioidaan ja jaetaan henkilöstölle viikoittain, Lintunen kertoo.
– Tiedotukseen panostaminen on lisännyt luottamusta työnantajaa kohtaan, tuumaa ylipalomies Petteri Pekari.
Lintunen uskoo tiedottamisen olevan monen vuorotyöorganisaation haaste, varsinkin, kun johtoa keskitetään.
– Jos tiedotuskanavat eivät ole kunnossa, tieto kulkee välikäsien kautta ja vääristyy matkan varrella.
Satsaukset työyhteisön tehokkuuteen, toimivuuteen ja palkkaukseen houkuttavat myös uusia tekijöitä taloon.
– Meille on tullut kymmeniä työkyselyjä sekä valmistuvilta että toisaalla töissä olevilta palomiehiltä tässä parin kuukauden aikana. Jotakin tehdään meillä hyvin tai muualla huonosti, Lintunen summaa.

 

Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa pelastuslainsäädännön mukaisten tehtävien hoitamisesta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella. Lappeenrannan, Imatran ja Länsi-Saimaan palvelualueilla on yhteensä 36 paloasemaa, joista neljä on ympärivuorokautisessa valmiudessa. Pelastuslaitoksella on 120 työntekijää.

 

Teksti: Kreetta Haaslahti
Kuva: Julia Hannula

Juttu on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 3/2018.

Juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Yksi kommentti aiheesta “Luottamus kantaa muutoksissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *