Kuolonturmat sattuvat kokeneille

Facebooktwitterlinkedin

Vaikka työturvallisuus on parantunut paljon vuosikymmenten kuluessa, muistutus vaaroista on yhä paikallaan. Vuosittain Suomessa sattuu yli sata tuhatta työtapaturmaa, ja joka vuosi työpaikoilla myös menetetään ihmishenkiä.

Viime vuonna vakuutuslaitokset korvasivat yhteensä 127 000 työtapaturmaa, jotka olivat sattuneet joko työpaikalla tai työmatkalla. Se tarkoittaa noin 350:tä suurempaa tai pienempää onnettomuutta päivässä. Luku koskee palkansaajille sattuneita työtapaturmia.

– Työturvallisuus on parantunut selvästi viime vuosikymmeninä, mikä näkyy etenkin vakavien vahinkojen määrässä ja riskialttiilla aloilla. Radikaalein suunnanmuutos tapahtui jo vuosina 1970–1990, mutta myös kymmenen viime vuoden aikana vakavien työtapaturmien määrien trendi ollut laskeva, kertoo tutkimuspäällikkö Marja Kaari Tapaturmavakuutuskeskuksesta (TVK).

Vakavien tapaturmien väheneminen näkyy hänen mukaansa myös tapaturmataajuusluvuissa, joissa vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien määrä on suhteutettu samaan aikaan tehtyjen työtuntien määrään.

Muista aloista poiketen tapaturmataajuus kasvoi viime vuonna hallinto- ja tukipalvelujen toimialalla, joihin kuuluvat muun muassa työvoiman vuokraus, turvallisuuspalvelut ja kiinteistönhoito. Kaaren mukaan kasvua selittää etenkin vuokratyössä sattuneet vahingot.

– Vuokratyövoimaa käytetään aiempaa enemmän talouden noususuhdanteissa. Vuokratyöntekijöiden työturvallisuutta ja perehdytystä pitää ehdottomasti kehittää sekä vuokratyöfirmoissa että käyttäjäyrityksissä, hän sanoo.

Kuolonturmia sattuu kokeneille

Vuonna 2018 työpaikkatapaturmassa menehtyi 19 ihmistä, samoin sitä edeltävänä vuonna. Kaikkiaan kymmenen viime vuoden aikana on sattunut 279 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa. Riskialtteimmat alat ovat kuljetuksen ja varastoinnin, rakentamisen ja teollisuuden toimialat.

Silmiinpistävää on, että kuolemaan johtaneissa työpaikkatapaturmissa uhri on yleisimmin 50–59-vuotias mies. Sukupuoli selittyy riskialojen työvoiman miesvoittoisuudella, mutta miksi juuri tämä ikäryhmä korostuu?

– Tätä olemme pohtineet onnettomuustutkinnan yhteydessä. Useassa tutkinnassa on selvinnyt, että henkilö on päätynyt suunnitelmien vastaiseen työtapaan, koska on luottanut liikaa omaan pätevyyteensä ja kokemukseensa. Rutiininomainen työskentely on voinut johtaa siihen, että ohjeistus on jäänyt liian vähälle huomiolle, Kaari arvioi.

Kaikista työtapaturman aiheuttajista yleisimpiä ovat putoaminen, kaatuminen, kompastuminen tai liukastuminen. Toiseksi yleisimpiä ovat terävän esineen aiheuttamat loukkaantumiset.

Keli vaikuttaa työmatkoihin

Työmatkatapaturmia sattuu vuosittain noin 20 000. Määrässä on kymmenen viime vuoden aikana ollut jonkin verran vaihtelua, joka johtuu muun muassa talven kelioloista. Liukkaalla kelillä tilastoihin tulee äkkiä jyrkkä piikki.

– Esimerkiksi vuonna 2017 työmatkatapaturmia oli noin 25 000. Silloin helmikuussa oli yksi erityisen liukas päivä, jolloin niitä sattui yli tuhat.

Myönteistä Kaaren mukaan on se, että työpaikoilla on alettu entistä enemmän kiinnittää huomiota myös työmatkatapaturmien torjuntaan. Keinoina voivat olla muun muassa koulutukset, sääolosuhteista kertovat palvelut ja mahdollisuus tehdä etätyötä. Osa työtapaturmista sattuu työpaikan pihamaalla, jotka myös on tärkeää pitää kunnossa.

– Kaikkiaan edistystä on tapahtunut siinä, että turvallisuusjohtaminen ja riskinarviointi ovat osa hyvää johtamista yhä useammalla työpaikalla. Parannettavaa toki yhä on, mutta paljon on myös päästy eteenpäin, hän summaa.

 

Teksti: Helinä Kujala
Kuva: Shutterstock

 

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *