Käräjäoikeus on tuominnut Hyvinkäällä toimivan säätiön toiminnanjohtajan työturvallisuusrikoksesta 15 päiväsakon sakkorangaistukseen ja säätiön 3 000 euron yhteisösakkoon. Tapauksessa käsiteltiin työntekijöiden haitallista kuormitusta vuosina 2011–2012.

Työterveyshuolto oli selvittänyt työpaikan tilannetta ja havainnut etenkin työn järjestelyihin liittyviä kuormitustekijöitä. Työterveyshuolto oli suositellut kuormituksen ehkäisemiseksi muun muassa työnkuvien selkeyttämistä, tiedonkulun tehostamista ja asioiden jatkotyöstämistä työpaikalla. Toiminnanjohtaja ei kuitenkaan ryhtynyt suositeltuihin toimiin.

Oikeus katsoi, että toiminnanjohtaja oli saanut työn kuormitustekijät ja niistä aiheutuvat terveysriskit tietoonsa viimeistään työterveyshuollon selvitysten jälkeen, mutta ei ollut ryhtynyt suositusten mukaisiin toimiin. Toiminnanjohtaja oli tahallisesti laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi ja vähentämiseksi. Näin toiminnanjohtaja oli mahdollistanut sen, että henkilökunnan altistuminen terveyttä vaarantavalle kuormitukselle oli jatkunut pitkään, ja siitä on voinut aiheutua terveydellistä haittaa. Lisäksi toiminnanjohtaja oli laiminlyönyt tahallisesti työsuojelun toimintaohjelman ja riskinarvioinnin tekemisen.

Oikeudessa käsiteltiin myös yhden työtekijän kokemaa häirintää. Häirinnän osalta oikeus katsoi, että toiminnanjohtajan menettely kyseistä työntekijää kohtaan ei täytä työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistöä minkään yksittäisen teon osalta. Häirinnän sijaan tapauksessa on ollut kyse johtamiseen ja etenkin vuorovaikutustaitoihin liittyvästä, koko työyhteisöä koskeneesta ongelmasta. Häirintään liittyvät syytteet hylättiin.

Työnantajan on puututtava myös psykososiaaliseen kuormitukseen 

Työsuojelulakimies Tanja Välke Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että kun työnantaja on saanut tiedon työntekijöiden terveyttä vaarantavasta kuormittumisesta, on tällä velvollisuus toimia.

Yleensä tieto kuormittumisesta tulee työterveyshuollolta tai henkilöstön edustajalta. Tällöin työnantajan tulee selvittää ja tunnistaa, mitkä kuormitustekijät aiheuttavat vaaraa. Sen jälkeen on vaaraa vähennettävä käytettävissä olevin keinoin.

Velvollisuus koskee fyysistä työympäristön lisäksi työpaikan psykososiaalisia kuormitustekijöitä, kuten epäasiallista vuorovaikutusta sekä epäselviä vastuita ja työtehtäviä.

(Lähteenä Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tiedote.)