Kohtaamiset kortilla – taantuuko työntekijä?

Facebooktwitterlinkedin

Keväällä työviikkoihin alkoi jäädä väljyyttä.

Messut ja muut yleisötilaisuudet siirtyivät syksyyn ja seuraavaan vuoteen. Webinaareja riitti, lehdistötilaisuudet striimattiin. Työn takia ei tarvinnut lähteä kotitoimistosta.

Etäyhteyksillä toimiminen ei tuonut uutta työhöni. Se muutos tapahtui, että satunnaiset kohtaamiset tilaisuuksien kahvitauoilla puuttuivat. Kokoukset ja tapaamiset loppuivat myös.

Jäi aikaa kirjoittaa juttuja enemmän itse ja järjestää työtä mieleisekseen. Toisaalta keskittyminen oli koetuksella, mikä vähensi selvästi työtehoa.

Mietin, mistä asioista TTT-lehden tulisi uutisoida. Kiinnostaako vain korona, kannattaako muusta kirjoittaakaan?

Ylen lisäksi isot päivä- ja viikkolehdet tuuttasivat mediatilan täyteen koronaa. Ja hyvä niin, ihmisten tiedon tarve oli yhtäkkiä valtava.

TTT-lehdessä ilmestyi monipuolisesti juttuja korona-aiheista, kuten työpaikkojen turvallisuudesta, etätyöstä, maskeista ja ilmanvaihdosta. Kirjoitimme tietysti muistakin tärkeistä työelämää koskevista aiheista.

 

OMA TYÖNI ON päättymätöntä arviointia, mihin seuraavaksi kannattaisi keskittyä ja mistä kertoa lehdessä. Aina voisi tehdä paremmin, testata, ottaa selvää, ideoida, kysyä viisaammilta, keskustella.

Lehden sisällön suunnittelu lähtee perehtymisestä ajankohtaisiin ilmiöihin ja ihmisten esille nostamiin asioihin. Niihin pääsee parhaiten käsiksi vuorovaikutuksessa.

Helpottaa, jos tapaa työelämän tutkijoita ja kehittäjiä sekä ihmisiä, jotka kertovat työstään – saa virikkeitä ja happea ajatteluunsa. Ilman yhteyttä muihin kehittäminen on työlästä.

Ajatukset takkuuntuvat.

 

HALLITUS ANTOI 13.8. uudelleen etätyösuosituksen, nyt alueille, joilla koronatartunnat olivat kasvussa. Turhia lähikontakteja toivotaan karsittavan.

Yrityksissä rajoitusten pelätään hidastavan taloudellista toimeliaisuutta. Monet palvelut kärsivät, jos työssä käyvät jäävät kotiin.

Jo kesäkuussa suomalaiset yritysjohtajat kirjoittivat vetoomuksen etätyösuosituksen purkamisesta. Heitä huolestuttivat suosituksen talousvaikutukset. Lisäksi he pelkäsivät innovoinnin vaikeutuvan etäyhteyksillä.

On selvää, ettei vapaamuotoisia, spontaaneja tapaamisia voi korvata säännöllisilläkään videopalavereilla.

Työyhteisö on myös keskeinen osa työhyvinvointia. Etätyö voi johtaa tylsistymiseen ja yksinäisyyteen.

 

TYÖPAIKOILLE PALAAMINEN on syytä toteuttaa hallitusti ja porrastetusti. Osittaista etätyötä voidaan hyvin käyttää muiden keinojen ohella tartuntojen hillitsemiseksi.

Riskienarviointia, selkeää viestintää ja turvallisia menettelytapoja tarvitaan. Järjestelyt aiheuttavat ylimääräisiä kuluja, mutta vielä kalliimmaksi käy, jos tautitilanne karkaa käsistä. Myös inhimillinen lasku on silloin iso.

 

Kirjoittaja on TTT-lehden päätoimittaja Kirsi Väisänen. Kuva: Juha Somby

Lue myös:

Uusi työaikalaki iski hoitajien työvuoroihin

Tietotyö hallittavaksi

Stressi vie päätöksentekokyvyn

Älykkäästi tiiminä, itseohjautuen

Kehoa ja työntekijää kuunnellen

Liian kranttu jää vaille työntekijää

Ero tuli

Poissa työpaikalta

Syö seurassa, edistä hyvinvointia

Tunteilla turvallisuutta

Kehonmittaus laajeni vapaalta työpäivään

Perehdytä välittäen

Terveiset ullakolta

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *