Kiertotalous tuo uusia turvallisuusriskejä

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kiertotaloudessa pyritään kierrättämään kaikki materiaalit uuteen käyttöön ja hyödyntämään myös jätteet ja sivuvirrat. Prosessin turvallisuusuhat halutaan tunnistaa ja ratkoa mieluusti jo ennalta.

Kiertotaloudella on paljon hyviä ympäristötavoitteita. Mutta samalla uhkana on, että riskit tuotannossa lisääntyvät, sanoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kehitysjohtaja Kirsi Levä.

Tukesilla on merkittävä rooli kiertotalouden turvallisuuden edistäjänä ja alan laitosten turvallisuuskysymysten selvittäjänä.

Selvityshanke antaa uutta tietoa

Tehtäväänsä Tukes toteuttaa selvityshankkeessa, jonka tuloksia saadaan loppuvuodesta ja ensi vuoden alussa. Kiertotalouslaitosten turvallisuusriskit -projektissa on mukana teollisuusyrityksiä ja teknologiatoimittajia, turvallisuus- ja ympäristöviranomaisia sekä teollisuuden järjestöjä. Hanke on Levän mukaan tienraivaaja jopa koko maailman mitassa.

Materiaalien kierrättämisessä on monenlaisia erityisriskejä.

– Niitä ovat muun muassa materiaalin itsesyttymä, räjähdys tai tulipalo sekä epäselvyydet materiaalin koostumuksesta tai alkuperästä, Levä listaa.

Laitoksiin voidaan haalia materiaalia monesta lähteestä, myös ulkomailta.

Ilmajokelainen Lakeuden Etappi Oy tuottaa puhdistamolietteestä ja biojätteestä biokaasua. Kuva: Lakeuden Etappi Oy.

Biokaasulaitokset yleistyvät

– Biokaasulaitoksissa käytetään uudentyyppisiä prosesseja. On aika tavallista, että uuden teknologian käyttöönotossa ilmenee teknisiä ongelmia, Levä toteaa.
Suomalaisissa laitoksissa on sattunut vain pienehköjä tulipaloja. Suuremmilta vuodoilta ja paloilta on säästytty.

– Prosessin turvallisuus voidaan varmistaa hyvällä suunnittelulla ja laitteistojen sekä letkujen valinnalla, tiiviydellä ja kunnossapidolla. Käyttövaiheessa tärkeää on operaattoreiden koulutus ja ohjeistus sekä kaasunilmaisimien käyttö, sanoo Levä. Hän muistuttaa, että biokaasulaitokset voivat olla kytkettyinä maakaasuverkkoon, mihin myös liittyy riskejä.

Akkukierrätyksen vaarat

Metalleja kierrätettäessä ongelmia voi aiheuttaa säteily. Metalliraaka-aineen joukkoon saattaa päätyä säteilyn mittauslaitteita.

Akkujen kierrätyksessä vaarana ovat uusien litiumioniakkujen suuri energiatiheys ja kemialliset ominaisuudet, sillä käsittelyprosessit on kehitetty perinteisiä akkutekniikoita varten.

– Riski liittyy lähinnä tulipalovaaraan. Litiumioniakun vaurioituessa voi syntyä lämpökarkaamisilmiö, jolloin akku alkaa sisäisen oikosulun seurauksena lämmetä.

Reaktion levitessä akussa saattaa syttyä tulipalo, kertoo ylitarkastaja Seppo Niemi Tukesista.

Litiumioniakku palaa myös jo itsessään. Reaktio ruokkii itseään, eikä ulkoista palokuormaa tarvita.

– Soihtumainen palo sytyttää helposti ympärillä olevan palavan materiaalin. Palokaasut ovat myös myrkyllisiä.

Varastotilat syyniin

Niemen mukaan on tärkeää huolehtia varastointitilan paloturvallisuudesta. Tämä ehkäisee mahdollisen palon leviämisen.

– Lisäksi tulee muistaa, että ’tyhjissäkin’ akuissa on vielä huomattavassa määrin energiaa.

Tukesin tiedossa on muutama käytettyjen akkujen varaston palonalku, mutta ei tarkkoja tilastoja.

Tuotannon merkittäviä vaaroja ovat myrkylliset tai tukahduttavat kaasut.

– Biolaitoksissa voi muodostua rikkivetyä tai työntekijät voivat altistua homeille tai uusille bakteereille. Omia riskejään voi olla myös prosesseissa tehtävässä manuaalisessa työssä, kuten tukkeumien purkamisessa, kertoo Kirsi Levä.

Katse kokonaisuuteen

Turvallisuuden näkökulmasta oma lukunsa ovat teollisuuspuistot. Niissä teollista toimintaa harjoittavat monenlaiset yritykset, jotka käyttävät myös alihankkijoita.

Kiertotalouden myötä materiaalivirtoja kierrätetään laitosten välillä entistä enemmän. Laitoksia yhdistämään rakennetaan esimerkiksi uusia putkilinjoja.

– Pitää olla ajantasainen tietämys siitä, mitä putkissa kulkee ja kenen vastuulle ne kuuluvat, Levä tähdentää.

Jos putkilinjoja vedetään kohteiden välille, joissa on suuronnettomuuden vaara, mahdolliset palotilanteet ovat iso riski. Kiertomateriaalien varastointi, siirtely ja kuljetukset voivat lisätä henkilö- ja liikenneriskejä.

– Kaikki nämä asiat on otettava huomioon myös työturvallisuudessa.

Levän mukaan teollisuuspuistoissa olisi hyvä tarkastella turvallisuutta yhä enemmän kokonaisuutena ja yhdessä alueen kaikkien toimijoiden kanssa.

– Ei oikein riitä, että kukin taho huolehtii siitä omasta ruudustaan.

Levä painottaa varhaisen varautumisen merkitystä. Riskit tulisi huomioida mahdollisimman tarkasti jo laitosten suunnitteluvaiheessa.

Tieto kaikkien käyttöön

Levä nostaa esille myös Tukesin ja paikallisten pelastuslaitosten roolin. Viranomaisten keskinäinen työnjako perustuu tätä nykyä kemikaalien määrään.

– Kiertotalouslaitoksissa kemikaaleja ei ole välttämättä paljon, mutta prosessiturvallisuusriskit ovat suuret. Tukesilla on paikallisia pelastusviranomaisia paremmat mahdollisuudet erikoistua ja katsoa asioita koko valtakunnan tasolta.

Tukesin hanke jatkuu vuoden loppuun. Sen jälkeen osa aineistosta tulee vapaasti kaikkien käyttöön.

– On tärkeää, että tietoa turvallisuudesta jaetaan bio- ja kiertotalouden eri toimijoiden kesken, korostaa Levä, joka uskoo turvallisten kiertotalouslaitosten olevan Suomen valttikortti myös kansallisen kilpailukyvyn kannalta.

Teksti ja kuva: Vesa Keinonen

 

Tietoa hankkeesta
www.tukes.fi/kiertotalous

Loppuraportti

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *