Kemikaalitieto vaatii yhä kehittämistä

Facebooktwitterlinkedin

Kemikaalitiedon määrä on kasvanut paljon kymmenen viime vuoden aikana, mutta miten on kemikaalien hallinnan laita? Aihetta pohdittiin työ- ja kemikaaliturvallisuuden ohjelmistoja kehittävän EcoOnline Oy:n järjestämässä Syyspäivä-seminaarissa.

Käyttöturvallisuustiedote on ollut vakiintunut tapa kertoa kemikaalin vaaraominaisuuksista ja turvallisesta käytöstä. Kaksitoista vuotta voimassa ollut REACH-asetus toi tullessaan laajennetun käyttöturvallisuustiedotteen, jossa liitteenä on altistumisskenaario. Skenaario kuvaa, missä olosuhteissa ja millaisin riskinhallintakeinoin ainetta tai seosta voi käyttää turvallisesti.

Euroopan kemikaaliviraston Senior Scientific Officer Petteri Mäkelä kertoi REACHin mukanaan tuomista muutoksista. Kemikaalivirastoon on rekisteröity jo 22 000 kemikaalia.

– Kaikki tarvittava tieto rekisteröintiä varten tehdyistä aineiden kemikaaliturvallisuusraporteista on liitettävä altistumisskenaarioihin. REACH ei kuitenkaan määrittele sitä, miten se tulee tehdä ja millaista tiedon on oltava. Siksi käyttöturvallisuustiedotteen liitteisiin sisällytetty tieto ei ole yhtenäistä ja sen käyttö on vastaanottajille usein työlästä, Mäkelä kertoi.

Merkittävä muutos on hänen mukaansa myös tiedonvaihdon kaksisuuntaisuus. Ennen tieto kulki vain valmistajilta käyttäjille. Nykyisin sen tulisi kulkea myös käyttäjiltä rekisteröijille, jotta nämä pystyisivät huomioimaan todellisuutta vastaavat käyttöolosuhteet. Käytännössä näin ei kuitenkaan vielä kovin usein tapahdu.

Yritysten haasteet selville

Kemikaalivirasto ja eräät muut tahot Euroopassa ovat viime vuosina tutkineet käyttöturvallisuustiedotteiden toimivuutta, ja hiljattain tehtyyn selvitykseen osallistui myös suomalaisia yrityksiä.

– Tulosten mukaan tietämys ja ymmärrys siitä, mitä laajennetuissa käyttöturvallisuustiedotteissa on ja miten niitä tulisi käyttää, ovat vielä aika lapsenkengissä. Mitä pienempi tai alempana toimitusketjussa yritys on, sitä enemmän on epätietoisuutta, Mäkelä linjasi tuloksia.

Moni selvitykseen osallistunut kertoi saavansa tarvitsemansa tiedon perinteisestä käyttöturvallisuustiedotteesta. Altistumisskenaariot eivät aina edes kulkeudu loppukäyttäjille, vaan jäävät tukkuliikkeisiin tai valmistajille. Sen sijaan seosten valmistajat kyllä hyödyntävät altistumisskenaarioita omassa työturvallisuustyössään.

– Yksi haaste on myös dokumenttien laajuus. Jos ne ennen olivat noin kymmensivuisia, nyt ne voivat olla sivumäärältään moninkertaisia. Etenkään pienessä yrityksessä ei välttämättä ole tietämystä tai resursseja niiden läpi käymiseen.

Lisäksi toimitusketjun loppupäässä tuo oman hankaluutensa se, että tietoja on siirrettävä manuaalisesti yrityksen kemikaalihallinnan järjestelmiin. Käyttöturvallisuustiedotteiden vieraskielisyys tai huonosti tehdyt käännökset ovat selvityksen mukaan myös edelleen yleinen ongelma. Päänvaivaa tuottavat lisäksi aineiden luokitusten epäyhdenmukaisuus.

– Työ hankaloituu, jos yrityksellä on useita tavarantoimittajia, joista jokaisella on hieman erilainen luokitus samalle aineelle.

Kehitystyö on alkamassa

Kemikaalivirasto on ryhtynyt työhön laajennettujen käyttöturvallisuustiedotteiden kehittämiseksi, minkä hankkeen Euroopan komissio pani vireille viime vuonna julkaisemassa, Reachia koskevassa yleiskertomuksessa. Tavoitteena on muun muassa tarjota kemikaalien käyttäjille aiempaa kohdennetumpaa tietoa, yksinkertaistaa laajennettujen käyttöturvallisuustiedotteiden laatimista ja käyttöä sekä helpottaa niiden sähköistä jakelua.

– Komissio harkitsee myös vähimmäisvaatimuksia altistumisskenaarioille, jotta asetuksessa voitaisiin kuvata, mitä tietoa niissä tarvitaan ja miten se esitetään, Mäkelä sanoi.

Kemikaalivirasto on tänä vuonna pohjustanut muutosta kuulostelemalla muun muassa viranomaisten, valmistajien ja loppukäyttäjien näkemyksiä. Varsinainen työ alkaa ensi vuonna, mutta lopullisten muutosten aikaan saaminen vie Mäkelän arvion mukaan useita vuosia.

 

Kuva: Petteri Mäkelä, Satu Auno ja Reetta Puska kuuluivat EcoOnline Oy:n järjestämän seminaarin alustajiin.

Teksti ja kuva: Helinä Kujala

Lue myös:

Milloin tarvitaan käyttöturvallisuustiedote?

Neuvonta puree riskien hallintaan

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *