Päätoimittajalta: Kehonmittaus laajeni vapaalta työpäivään

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

ITSENSÄ MITTAAMISESTA on tullut suuren joukon harrastus. Terveyteen tähtäävä tiedonkeruu liittyy erityisesti liikuntaa harrastavien elämään.

Eniten asiasta innostuneet ovat siirtyneet jo sykkeen, liikunnan määrän ja unen laadun seurannasta laboratoriokokeisiin, joiden tulosten perusteella suunnitellaan yksilöllinen ruokavalio. Geenitesti kertoo henkilökohtaiset terveydelliset riskit. Myös suoliston ja limakalvojen mikrobiomi voidaan selvittää ja tulosten pohjalta pyrkiä vaikuttamaan elimistön tilaan.

Mistä innostus itsensä tarkkailuun kumpuaa? Taustalla tuntuu olevan tarve hallita ja optimoida omaa elämää, ehkä myös merkityksen ja elämysten hakeminen.

Joillakin tosin itsensä kontrollointi ja terveellisen elämän harrastaminen tuntuvat menevän jo kaiken edelle. Riskinä on, että mittaamisesta tulee itseisarvo. Kerätty tieto ei välttämättä muuta elämää parempaan suuntaan, vaan saattaa jopa pahentaa neurooseja ja huolenaiheita, muistuttaa kehonmittaukseen erikoistunut lääkäri Olli Sovijärvi.

Meille tavallisille kuntoliikkujille hyvinvointiteknologian sovellukset voivat tuoda kaivattua boostia viikko-ohjelmaan. Liikuntamäärän ja askelten lisäksi kiinnostaisi tietää, olenko nukkunut riittävän pitkään tai millainen aktiviteetti palauttaisi parhaiten työpäivästä.

Kun tieto on omassa käytössäni, voin itse päättää, teenkö iltalenkin tai käynkö nukkumaan tavallista aiemmin, jos tulokset siihen ohjaavat. Halutessani voin myös olla piittaamatta aktiivisuusmittarin kehotuksista ja parkkeerata sohvalle sipsipussin kanssa loppuillaksi.

TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTITIETO on alkanut kiinnostaa myös työnantajia. Tiedonkeruu onkin ihan perusteltua silloin, kun mittaamisella pyritään työolojen parantamiseen.
Toisenlaisetkin teknologiasovellukset ovat käytössä maailmalla. Työajan käytön ja tehokkuuden seuraaminen on kiinnostavaa työnantajan näkökulmasta, ja uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuksia siihenkin. Tiedon keräämisessä on kuitenkin rajoituksensa.

Suomessa laki säätelee, mitä tietoa ja miten työnantaja saa kerätä. EU:n tietosuoja-asetus paransi osaltaan työntekijän asemaa, kun se velvoittaa kertomaan, mitä tietoja työnantaja 
on työntekijästä kerännyt.

Maailmalla tilanne on villimpi. Amerikassa työnantajan tunnistelaite pystyy tallentamaan ihmisten välistä 
viestintää ja käyttäytymistä, kuten äänensävyä, asentoja ja kehonkieltä. Mukaan lukien kenen kanssa työntekijä puhuu ja kuinka pitkään.

Laitteiden avulla voitaisiin siis mitata paitsi työntekijän työtahtia ja liikkumista myös mielentilaa. Työntekijän mielenliikkeiden selvittäminen lienee kuitenkin jo sellaista toimintaa, jonka 
harva hyväksyisi.

Jos nurja mieli ei vaikuta työntekijän käytökseen, mustatkin ajatukset sallittakoon pahana päivänä.

 

Teksti: Kirsi Väisänen

Kuva: Juha Somby

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *