Kangasmaskien käyttö vähentäisi tartuntoja – polyesterimateriaali puuvillaa parempi

Facebooktwitterlinkedin

Kangasmaski suodattaa huonosti viruksia eikä suojaa käyttäjäänsä koronatartunnalta, kerrotaan VTT:ltä. Maskin käyttö kuitenkin vähentäisi yleisesti tartuntoja, kun riski tartuttaa muita vähenee.

Tärkeintä on edelleen pitää fyysistä etäisyyttä muihin, huolehtia käsihygieniasta ja varoa yskimästä ja aivastamasta muita päin.

Vaikka kankainen maski ei ole kirurgisten suu-nenäsuojainten veroinen hiukkasten suodattaja, se voi oikein käytettynä  muiden keinojen ohella vähentää tartuntoja. Pisaroita leviää paitsi yskäistessä myös silloin, kun ihminen puhuu, huohottaa tai niistää. Maskin takaa pisaroiden lentomatka jää alle puolen metrin ja riski tartuttaa muita vähenee.

Maskin käyttö hyödyllistä liikuttaessa ihmisjoukoissa

Mitä enemmän maskeja käytetään, sitä suurempi on hyötykin.

– Jos puolet väestöstä käyttäisi kangasmaskeja, se laskisi tartuttavuuskerrointa yhden RO-yksikön verran, arvioi VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

Väärin käytettynä kankaiset maskit voivat jopa lisätä käyttäjänsä tartuntariskiä.

– Niitä ei tulisi käyttää tuntia pidempään, Harlin opastaa.

Jos maskin ulkopintaan joutuu taudinaiheuttajia, ne lisääntyvät hengitysilmasta kostuneessa maskissa ja siirtyvät siitä hengitysilmaan. Maskia olisikin hyvä käyttää vain esimerkiksi siirryttäessä työpaikalle ja ihmisiä kohdatessa, ei jatkuvasti ja pitkiä aikoja kerrallaan.

Astmasta tai sydänsairauksista kärsivän ei tulisi käyttää maskia, koska sen läpi on tavallista raskaampaa hengittää. Kaikkien on hyvä valita malli, joka ei tukahduta tai haittaa hengitystä, todetaan VTT:ltä.

Polyesteri päihittää puuvillan

VTT testasi puuvillaisia ja polyesterisiä maskeja ja totesi niiden suodattavan heikoimmillaan vain viidenneksen virushiukkasista. Vekattu malli toimi vähän paremmin kuin kuppimalli. Ilmeisesti kuppimallin keskellä oleva sauma päästi osan hiukkasista läpi.

Testeissä polyesteri osoittautui muun muassa sähköisen varautumisensa ansiosta puuvillaa tehokkaammaksi materiaaliksi. Polyesterimaskiin jäi 40 prosenttia viruksista.

Suodatuskykyyn vaikuttaa luonnollisesti myös kankaan tiheys. Jutun lopussa kerrotaan, millaisia kankaita testatuissa maskeissa käytettiin.

Polyesterin etuna on, että se hylkii vettä eikä siksi kostu hengitysilmasta niin paljon kuin kosteuden keräävä puuvilla.

VTT ohjeistaa pesemään maskit 90 asteen lämpötilassa esimerkiksi valkopesuohjelmassa. Sekä puuvilla että polyesteri kestävät korkeassa lämpötilassa pesun.

Koska maskia on vaihdettava vähintään tunnin välein, käytännössä kankaisia maskeja on hankittava käyttöön useita, jopa kymmeniä, riippuen käytön tarpeesta ja pesutiheydestä.

 

Maski ei ole hengityksensuojain

Parhaat saatavilla olevat suojaimet on valmistettu mikrokuidusta ja ne pystyvät suodattamaan alle 2,5 mikrometrin (millimetrin tuhannesosan) kokoisista partikkeleista jopa 70 prosenttia.

Tavanomaiset vaatetuskankaat suodattavat alle 0,65–3,3 mikrometrin kokoisista partikkeleista 20–45 prosenttia, kun FFP2-suojain suodattaa 96 prosenttia ja FFP3-suojain 99 prosenttia jopa 0,35 mikrometrin partikkeleista. Tämä tarkoittaa, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitettujen hengityksensuojainten käyttäjään verrattuna.

 

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuvat: VTT

Lähde: VTT:n tiedote ja tiedotustilaisuus 14.5.2020

Pääkuvassa testaajalla on vekattu maski. Alemmassa kuvassa testaaja pukee päälleen kuppimallista maskia.

Lue aiheesta: Kansanmaski ei ole hengityksensuojain

 

Näin kokeet toteutettiin

Kangasmaskeja valmistettiin VTT:llä 16 kappaletta Marttaliiton ohjeiden mukaan.

Käytetyt materiaalit:

  • 100-prosenttinen puuvilla (CO) lakanakangas, paino 150 g/m2, lankatiheydet: loimi 25 lankaa/cm, kude 21 lankaa/cm
  • 100-prosenttinen polyesteri (PES) vaatetuskangas, hyvin liukas, paino 160 g/m2 lankatiheydet: loimi 34 lankaa/cm, kude 27 lankaa/cm

Maskit ommeltiin ilman nuppineuloja, joten ompelussa ei syntynyt ylimääräistä rei’itystä. Saumat avattiin ja vekit muodostettiin silittämällä kankaat ohjelämpötilojen mukaisesti.

Maskien suodatusteho mitattiin. Käytössä kostuneista maskeista ei tehty suodatustehomittauksia.

Kahdeksan henkilöä testasi maskeja, ja jokainen käytti maskia 60 minuuttia. Osa maskeista toimitettiin myös mikrobiologisiin viljelykokeisiin.

 

Tilaa TTT-lehti, saat lahjaksi käsidesin!

Katso lisätiedot ja tartu tarjoukseen.

Tilaamalla lehden tuet kotimaista työtä, tutkimusta ja journalismia.

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *